Suomi pyrkii mitoittamaan puolustuskykynsä niin, että vähintään maan ydinalueet voidaan kaikissa tilanteissa pitää omassa hallussa, ja että puolustuksella voidaan luoda edellytykset itsenäisyyden säilyttämiseksi. Puolustuksen on voitava toimia koko valtakunnan alueella, todetaan turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa.
Hallitus hyväksyi selontekonsa keskiviikkona annettavaksi eduskunnalle. Sisällöstä oli sovittu jo viime perjantaina ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa.
Selonteossa ei kaavailla muutoksia Suomen toimintalinjaan; perustekijöitä ovat edelleen uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen, sotilaallinen liittoutumattomuus ja osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseksi. Yleisestä asevelvollisuudesta pidetään kiinni, koska se on taloudellisin malli ylläpitää puolustuskykyä ja maanpuolustustahtoa. Valmiusyhtymiä kehitetään edelleen.
Puolustusvoimille sovittiin tasokorotus rahoitukseen. Vuonna 2002 rahoitus on 10,2 miljardia markkaa, vuonna 2003 10,4 miljardia, ja vuonna 2004 10,6 miljardia markkaa. Vuosina 2003–08 rahoituksen keskiarvo on enintään 10,8 miljardia markkaa, mikä merkitsee kauden loppupuolella noin yhdentoista miljardin markan tasoa.
Seuraava selonteko tehdään vuonna 2004. Siihen mennessä selvitellään, mikä asejärjestelmä valitaan maavoimien pääaselajiksi. Vaihtoehtoina mainitaan taistelukopterien lisäksi tykistöjärjestelmät, panssarivaunut ja panssarintorjuntaohjukset.