Yhdysvaltain ja EU:n sopimus yksityiskohtaisten matkustajatietojen antamisesta USA:n käyttöön on otettava tarkkaan harkintaan unionimaissa.
Terrori-iskut toissa syksynä Yhdysvalloissa nostivat turvallisuustietoisuuden uudelle tasolle. Ne pakottivat avoimet ja demokraattiset yhteiskunnat miettimään uusia suojautumiskeinoja järjettömän väkivallan edessä. Demokratioilla on velvollisuus puolustaa itseään ja kansalaisiaan.
Demokratiassa kansalaisilla on kuitenkin velvollisuuksien lisäksi oikeuksia ja vapauksia, joihin kajoamista on syytä harkita vähintäänkin kahdesti, myös silloin kun demokraattista yhteiskuntaa vastaan on hyökätty. Yhdysvalloissa ei ole terrori-iskujen jälkiaallossa aina maltettu harkita viimeiseen asti kansalaisvapauksien rajoitusta.
Tällaisen harkinnan hetki on nyt käsillä kaikissa EU-maissa. Yhdysvaltain ja EU:n komission edustajat sopivat viime viikolla väliaikaiseksi kutsutusta järjestelystä, jossa EU-maiden lento- ja laivayhtiöt joutuvat luovuttamaan Yhdysvalloille erittäin yksityiskohtaisia tietoja matkustajistaan.
Järjestelyn julkisanottu tarkoitus, turvallisuuden lisääminen, on sinänsä hyvä. Viranomaisilla pitää olla keinoja selvittää, ovatko matkustajat oikealla asialla vai onko heidän sitä perusteltua syytä epäillä. Näitä keinoja on viranomaisten käytössä varmasti jo nykyisellään riittävästi.
Maaliskuun viidentenä päivänä voimaan tuleva sopimus matkustajatietojen luovuttamisesta sisältää kuitenkin aineksia, jotka panevat kysymään, onko kärpäsestä tehty härkänen. Lisäksi on merkillistä, että EU:n komissio näyttää taipuneen härskiin painostukseen ja tehneen yksipuolisia myönnytyksiä saamatta mitään vastineeksi. Selitykseksi tähän ei riitä, ettei Yhdysvalloissa ole voimassa eurooppalaistyylistä tietosuojalainsäädäntöä. Hyväksymällä Yhdysvaltain vaatimukset EU-komissio kyseenalaistaa omaa tietosuojadirektiiviään.
Kun EU-maiden lento- ja laivayhtiöt joutuvat ainakin jonkin aikaa luovuttamaan tietojaan, amerikkalaisyhtiöiltä tulisi periaatteessa edellyttää samaa. Sopimus säätää eurooppalaisille yhtiöille noin tuhannen euron uhkasakon matkustajaa kohden, jos vaadittuja tietoja ei ole ajoissa toimitettu Yhdysvaltoihin. Tässäkin vastavuoroisuus olisi ollut vähimmäisvaatimus.
Asian käsittelyssä ihmetyttää sekin, että vielä marraskuussa EU:n komissio torjui Yhdysvaltain esitykset. Nopea kannanmuutos antaa aiheen uumoilla, että komissio taipui, koska eurooppalaisyhtiöiden lento- ja laivamatkat Yhdysvaltoihin olisivat joutuneet vaaraan.
Suuri joukko amerikkalaisia viranomaistahoja saa sopimuksen mukaan käsiinsä paitsi henkilö- ja matkatietoja myös jopa luottokortin numeron sekä erikoisruokavalio- ja muita hyvinkin henkilökohtaisia tietoja. Yksityisyyden suojan piiriin kuuluvat tiedot eivät voi olla tarpeellisia arvioitaessa turvallisuusriskejä. Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi on oikeassa arviossaan, ettei näillä tiedoilla ole mitään tekemistä terrorismin vastaisen taistelun kanssa.
EU-mailla on vielä mahdollisuus näyttää komissiolle kaapin paikka. Asia tulee käsittelyyn Euroopan parlamentissa ja kansallisissa parlamenteissa. Sopimus onkin otettava tarkkaakin tarkempaan harkintaan ja vaikka kaadettava, ellei sen epämääräisyyksiä saada korjatuiksi ja ellei vastavuoroisuusperiaatetta noudateta. Terrorismin vastainen taistelu on niin vakava asia, ettei siinä tule sortua naurettavuuksiin. Esimerkiksi lentomatkustajan istumapaikkatoivomus ei kuulu viranomaisille, ei EU:ssa eikä Yhdysvalloissa.