Pääkirjoitus

Tur­val­li­sia syn­ny­tyk­siä myös pie­nis­sä yk­si­köis­sä

Pienten sairaaloiden synnytykset uhkaavat loppua. Uuden terveydenhuoltolain mukaan muutos koskisi sairaaloita, joissa on alle tuhat synnytystä vuodessa. Tällaisia pieniä sairaaloita on esimerkiksi Raahessa, Oulaisissa ja Kemissä.

Pienten sairaaloiden synnytykset uhkaavat loppua. Uuden terveydenhuoltolain mukaan muutos koskisi sairaaloita, joissa on alle tuhat synnytystä vuodessa. Tällaisia pieniä sairaaloita on esimerkiksi Raahessa, Oulaisissa ja Kemissä. Myös Kajaanissa jäädään alle tuhanteen synnytykseen, mutta siellä synnytykset jatkuvat.

Synnytysten siirtoa keskussairaaloihin perustellaan potilasturvallisuudella. Synnytysten turvallisuus kuitenkin kyseenalaistuu juuri aluesairaaloiden synnytystoiminnan karsimisella.

Päättäjiltä voi kysyä, onko pohjoissuomalaisten äitien turvallisempaa synnyttää matkalla keskussairaalaan kuin turvallisesti aluesairaalassa. Pohjois-Suomessa keskussairaalaan voi olla matkaa 300-500 kilometriä.

Sairaalaverkoston harvenemisen myötä on vaarana, että sairaalan ulkopuoliset synnytykset lisääntyvät. Erityisesti pohjoissuomalaisilla äideillä on muuta maata suurempi riski matkasynnytyksiin.

Synnytyksiin voidaan varautua etukäteen, mutta yllätykset ovat aina mahdollisia. Synnytysten keskittäminen keskussairaaloihin uhkaa lisätä käynnistettyjä synnytyksiä tai sitten äidit joutuvat majailemaan pitkiä aikoja potilashotelleissa.

Synnytykset ovat osa terveydenhuoltojärjestelmän peruspalveluita. Vaikka turvallisessa synnytyksessä on kyse äidin edun lisäksi myös lapsen edusta, ei ole perusteltua, että alueellisia synnytyssairaaloita tieten tahtoen ajetaan alas. Tutkimusten mukaan synnytysturvallisuus ei pienissä sairaaloissa ole suuria heikompi.

Synnytysten alasajo heikentää myös aluesairaaloiden muuta toimintaa, kun esimerkiksi anestesiapäivystys vaikeutuu.