Tur­va­ko­tei­hin ha­keu­tui 1 000 naista ja yli 1 200 lasta

Viime vuonna yli 1 000 naista hakeutui väkivaltaa turvaan Ensi- ja turvakotien liiton turvakoteihin. Vanhempansa kanssa turvakodissa asui vuoden aikana yli 1 300 lasta. Noin puolet naisista palasi turvakodista takaisin kumppaninsa luokse.

Naiset pakenevat turvakoteihin tavallisimman nykyistä tai entistä miestään.
Naiset pakenevat turvakoteihin tavallisimman nykyistä tai entistä miestään.

Viime vuonna yli 1 000 naista hakeutui väkivaltaa turvaan Ensi- ja turvakotien liiton turvakoteihin. Vanhempansa kanssa turvakodissa asui vuoden aikana yli 1 300 lasta.

Useimmiten pahoinpitelijänä oli nykyinen tai entinen avio- tai avomies. Noin puolet naisista palasi turvakodista takaisin kumppaninsa luokse. Yli 200 naiselle turvakodissa käynti ei ollut ensimmäinen.

- Osalle naisista perheen koossapysyminen on niin olennaista, että pahoinpitelyä siedetään vuosia, toteaa kehittämispäällikkö Auli Ojuri Ensi- ja turvakotien liitosta.

Perheväkivallan kierrettä ylläpitää hänen mukaansa muutosusko. Nainen odottaa, että syntyvä lapsi tai joku muu muutos saa miehen lopettamaan väkivallan. Jossain tapauksissa väkivalta voi alkaa suhteen vakiintuessa tai ensimmäisen lapsen syntyessä. Usein nainen syyttää itseään miehen väkivaltaisuudesta.

Sitoutuminen äitiyteen


Väkivaltainen kumppani voi polkea naisen itsetunnon alas, mutta äitiys on jotain sellaista, mitä ulkopuolinen ei voi naiselta riistää, todistaa perheväkivaltaa kokeneiden naisten sitoutumista äitiyteen selvittävä tutkimus.

Anne-Mari Ollikaisen Jyväskylän yliopistossa tekemän kasvatustieteen pro gradu -tutkimuksen aineistona oli tasa-arvoasiain neuvottelukunnan järjestämään Väkivallasta vapaaksi -kirjoituskilpailuun osallistuneen 41:n äidin selviytymistarina.

Vahvasti äitiyteen sitoutuneet naiset olivat tutkimuksen mukaan niitä, joilla lapsen syntymän jälkeiset pahoinpitelyt rapauttivat muutosuskon, ja käynnistivät kehityksen kohti eroa. Huomattavaa oli, että tässä ryhmässä olivat mukana myös ne naiset, joiden mies ei käyttänyt ollenkaan alkoholia. Näiden naisten sitoutumista luonnehtii vahva usko omaan äitiyteen ja kykyyn toimia kasvattajana ilman miestä.

Perheeseen sitoutuneet naiset puolestaan kokivat, että perhe instituutiona sekä kasvun ja kasvatuksen perusyksikkönä sitoi heidät niin mieheen kuin lapseenkin.

Parisuhteeseen sitoutuneet naiset olivat emotionaalisesti riippuvaisia alkoholistimiehestään, ja omaa muutosuskoa ruokkiakseen he olivat valmiita jopa hankkimaan lapsia. Lapsista tuli näin pelinappuloita vanhempien välisessä valtataistelussa.

Mainos
Kalevan uutispodcast

Kuuntele vartti, pysy kartalla!

Kalevan toimittajat avaavat viikon kiinnostavimpien uutisten taustoja ja vaikutuksia podissa, jonka kuuntelemalla tiedät enemmän.

Kuuntele
Ilmoita asiavirheestä