Kaksi vuotta sitten Maija (nimi muutettu) kyyhötti koiran kanssa ulkovarastossa miestään paossa, kun hän teki lopullisen päätöksen lähteä. Elämä ei ollut vuosiin ollut ihmisarvoista, ja terveys oli alkanut reistailla: Maija oli vaikeasti masentunut ja sydänkin oireili.
Pelko oli kuitenkin niin suuri, että hän ei uskaltanut hankkia heti omaa asuntoa. Hän soitti turvakotiin ja kysyi, voisiko tulla sinne joksikin aikaa. Talo oli tuttu reilun kymmenen vuoden takaa, jolloin Maija vietti siellä muutaman yön kahden pienen tyttärensä kanssa. Silloin tilanne kotona rauhoittui joksikin aikaa, kunnes mies jäi työttömäksi ja alkoholin käyttö lisääntyi.
Tällä kertaa mukaan lähti vain nuorempi lapsista; vanhempi opiskeli ammattikoulussa ja asui jo omassa asunnossa. Äiti ja tytär viettivät turvakodissa melkein kolme viikkoa. Aluksi sielläkin pelotti ja tulevaisuus ahdisti, mutta Maija sai tukea eropäätökselleen keskusteluissa henkilökunnan kanssa. Mieskin yritettiin kutsua turvakotiin juttelemaan, mutta tapaaminen ei sopinut tämän aikatauluihin.
Muutettuaan omaan kotiin Maija kävi kerran viikossa Oulun ensi- ja turvakodissa keskustelemassa avopalvelukeskuksen sosiaalityöntekijän Riitta Hannuksen kanssa puolen vuoden ajan. Vieläkin he tapaavat silloin tällöin. Maijan olo on helpottunut, mutta edelleen hän katsoo tarkasti työhön lähtiessään ja kotiin palatessaan, ettei miestä vain näy missään. Vieraat eivät voi tulla kylään yllättäen, vaan heidän on soitettava etukäteen.
Henkinen väkivalta rankkaa
Riitta Hannus tietää, kuinka helppo naisia on syyllistää ja ihmetellä, miksi he jäävät vuosikausiksi väkivaltaiseen liittoon. Syyllisyyden lisäksi väkivaltakokemuksiin liittyy häpeän tunne, ajatus, että on jotenkin huono ihminen, kun on joutunut sellaiseen tilanteeseen.
"Eihän kukaan mene naimisiin erotakseen", Maija sanoo. "On tyypillistä, että nainen uskoo, toivoo ja luottaa mahdollisimman pitkään. Turvakotiin moni lähtee vasta, kun on kaikkensa yrittänyt eikä saa yksin tilannetta hallintaan."
Turvakotiasiakkaiden ongelmat ovat yleensä niin vaikeita, että enemmistön liitto päättyy eroon. Usein naisen eroprosessi vaatii useamman turvakotikäynnin.
Toinen vaihtoehto on, että mies sitoutuu omaan työskentelyynsä, väkivalta loppuu ja yhteiselämä voi jatkua. Kun turvakoti aloitti Oulussa ja muutamassa muussa kaupungissa 25 vuotta sitten, asiakkaina olivat väkivaltaa kokeneet naiset, nykyään koko perhe. Yhä useammin väkivaltaiset miehet ottavat itse yhteyttä apua saadakseen, Riitta Hannus kertoo.
Oulun ensi- ja turvakodissa on tehty työtä väkivaltaisten miesten kanssa 1990-luvun alusta asti, ensin vapaaehtoisvoimin ja vuodesta 1998 Jussi-työnä Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella. Vuonna 2001 alkoi lisäksi Miehen tie -projekti, johon kuuluu myös isyyden tukeminen raskausajasta lähtien.
Väkivalta ei aina ole fyysistä. Maijan liitossa viisi viimeistä vuotta olivat erityisen vaikeita, vaikkei mies käynyt enää käsiksi. Sen sijaan tämä vahti vaimonsa menemisiä ja tulemisia, uhkaili ja painosti. Henkinen väkivalta tuntui vähintään yhtä pahalta kuin lyöminen.
"Ehkä pahemmaltakin, kun siitä ei jäänyt näkyviä jälkiä."
Kun avioero tuli toiseen vaiheeseen ja mies tajusi Maijan olevan tosissaan, uhkailut kiihtyivät. Maija yritti hakea lähestymiskieltoa, mutta se ei onnistunut, koska väkivallan merkkejä ei ollut. Nyt miehellä on uusi naisystävä ja hän on jättänyt viime kuukausina Maijan rauhaan.
Aihe ei enää ole tabu
Oulun turvakoti perustettiin 1979 vanhaan, pieneen puutaloon Tuiran Kangastiellä sijaitsevan ensikodin naapuriin. Taloon tuli vain kylmä vesi, ja vessaan ja suihkuun piti juosta tien toiselle puolelle ensikotiin.
Maija muistaa hämärästi, kuinka ehti tutustua ensimmäiseen turvakotiin pienen vauvan kanssa. Hän oli lukenut siitä lehdestä, ja lähti etsimään paikkaa yöllä vauva sylissään. Onneksi suoja löytyi, vaikka talo olikin kylmä ja ankea.
Vuonna 1984 ensikotiin rakennettiin uusi siipi ja turvakotiasiakkaillekin tuli tilaa. Nykyään talossa on seitsemän turvakoti- ja kuusi ensikotihuonetta. Ensikotiin on ollut jo vuosia jono, turvakodin puolella yöpyjien määrä vaihtelee. Joulun jälkeen on ollut hiljaisempi jakso, mutta viime vuonna lähes kaikki huoneet olivat koko ajan käytössä.
Maijan ja Riitta Hannuksen mielestä naisia auttaa se, että perheväkivallasta on alettu puhua julkisesti. 1990-luvulla saatiin voimaan monia merkittäviä lakiuudistuksia keskustelun seurauksena, muun muassa lähestymiskieltolaki. Raiskauksesta avioliitossa sekä pahoinpitelystä yksityisasunnossa tuli yleisen syytteen alaisia rikoksia.
Oulun turvakoti viettää 25-vuotisjuhlaansa kansainvälisenä naisten päivänä 8. maaliskuuta kutsumalla vieraakseen kaikki entiset asiakkaat kello 18-20. Ilmoittautumiset turvakodille (p. 08-561 5500) sunnuntaihin 29.2. mennessä.