Oulu
Yksityisen turva-alan liikevaihto on moninkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kokonaisliikevaihto on kasvanut noin kymmenellä prosentilla vuosittain ja se on noussut jo yli 600 miljoonan euron. Kasvu on ollut voimakkainta pääkaupunkiseudulla ja maakuntakeskuksissa.
Alan kasvu on ollut niin ripeää, että sen valvontaan perustettiin oma valvontayksikkö poliisihallintoon. Lokakuun alussa aloittava turvallisuusyksikkö vastaa yksityisten turvapalveluiden kansallisesta lupahallinnosta ja valvonnasta. Sisäasianministeriön ylitarkastaja Janne Kerkelä painottaa, että yksityinen turva-ala on hoitanut leiviskänsä erinomaisesti.
"Turvallisuustekniikan hinta on viime vuosina laskenut valtavasti. Uusia laitteita on tullut markkinoille runsaasti ja niitä markkinoidaan tosi tehokkaasti. Tältäkin osin toiminta on liiketoimintaa viimeisen päälle. Hyvänä esimerkkinä on kotihälytinjärjestelmät, joita nykyisin saa jo muutamalla sadalla eurolla. Turvallisuussuunnittelusta on tullut arkipäiväistä toimintaa. Lisäksi olemme saaneet alalle kaksi kansainvälistä suuryritystä, jotka työllistävät tuoreen selvityksen mukaan yli puolet vartijoista", selvittää uuden yksikön johtoon vahvasti ehdolla oleva Kerkelä.
Yksityinen turva-ala jaetaan sähköisiin valvontajärjestelmiin, rakenteellisiin turvatuotteisiin sekä vartioimisliikepalveluihin ja arvokuljetuksiin. Kehitys on ollut samankaltainen kaikilla kolmella sektorilla ja ne ovat myös keskenään tasavahvoja. Suomessa on 320 vartiointiliikettä ja vartijoita on noin 5 500, joista yli 3 300 työskentelee alan kolmen suurimman yrityksen palveluksessa. Oulun läänissä oli vuonna 2000 toimilupia 23 ja Lapin läänissä kuusi.
Vajetta täytetään
Poliisin palveluiden heikentynyt saatavuus on tuottanut alalle ja alueille lisää yrittäjien yöpartioita, puistojen vartijoita ja vanhempien sekä asukasyhdistysten partioita. Nämä toimivat vartioiden lailla vain jokamiehen kiinniotto-oikeuksien turvin ja toiminnasta on Janne Kerkelän mukaan lähes yksinomaan positiivisia kokemuksia. Lisäksi eduskunnan käsittelyssä oleva uusi järjestyslaki virallistaa vartijoiden käytön julkisilla paikoilla. Esimerkiksi Helsingin metrossa on vartijat hoitaneet valvontatehtävän jo pitkään.
"Näillä uudistuksilla ja turvasuojaustoiminnan muuttumisella lupavaraiseksi niinikään lokakuun alusta alkaen täytetään turvallisuusvajetta. Paikallispoliisi myöntää laitteita asentaville yrityksille turvasuojakortin ja niiden pitää jättää palvelutodistus. Mikkeliin sijoittuva turvallisuusalan yksikkö vastaa elinkeinoluvista ja kehittää yhteistyössä yksityisen turva-alan kanssa toimintaa valvontaa ja ohjausta."
"Haluamme pitää rajan yksityisen turva-alan ja poliisin toiminnan välillä. Emme lähesty amerikkalaista yhteiskuntaa, jossa suojataan jo muureilla kaupunginosia, vaan etenemme pikemminkin Ruotsin imussa. Siellä teknisten apuvälineiden määrä on huomattavasti suurempi ja niitä on kytketty yhä enemmän suoraan vartioimisliikkeisiin. Meillä hälytykset tulee vielä pääosin omiin puhelimiin", toteaa Janne Kerkelä.
Securitasin toimitusjohtaja Jarmo Mikkosen mukaan ihmisten turvallisuuden tarvetta on kasvattanut rikollisuuden kasvu ja kansainvälistyminen. Hän kuitenkin ennakoi, että muutokset alalla eivät tule olemaan merkittäviä lähiaikoina. "Asiakkaita on 1990-luvun puolivälin jälkeen ollut laidasta laitaan, yksityistalouksista ydinvoimaloihin. Silti rikosilmoitinjärjestelmiä on yhä enemmän autoissa kuin kodeissa. Jos meidän pitäisi elää rikosturvallisuudesta, ajat olisivat ankeat. Merkittävin osa tuloista tulee kuitenkin asiakkaiden palvelutehtävistä. Näiden ansiosta päiväaikaiset toiminnot ovat lisääntyneet."
Uusi laki tiukentaa ja täsmentää voimankäyttöä. Esimerkiksi luotiaseita voi jatkossa käyttää vain henkilövartioinnissa, arvokuljetuksissa ja huomattavan yleisen edun valvonnan kohteessa. Niitä ovat ydinvoimalat ja lentoasemat. Jarmo Mikkosen mielestä voimankäytön täsmentäminen on pelkästään hyvä asia.