Viime vuonna Toppilan voimalaitos Oulussa tuotti turpeen ja puun avulla 4 065 gigawattituntia energiaa. Ylivoimainen osa tästä syntyi juuri turpeen käytöllä. Yli sata rekkakuormallista turvetta ja puuta ajoi maakunnasta joka päivä kohti Toppilaa, jossa siitä syntyi kaukolämpöä kasvavan kaupungin tarpeisiin.
Pohjoispohjalainen raaka-aine työllistää ja muuttuu energiaksi. Juuri tähän on pyritty, ja juuri tämän on toivottu jatkuvan. Eri puolille maata on rakennettu Toppilan kaltaisia laitoksia, jotka käyttävät hyväkseen kotimaista, oman alueen energialähdettä.
Turvetta ei kuitenkaan jatkossa voi käyttää, jos sen hinta nousee oleellisesti nykyistä kalliimmaksi, tai sitten on nostettava taksoja vastaavasti. Ensi vuonna EU:ssa alkavassa hiilidioksidin päästökaupassa turve on luokiteltu fossiiliseksi polttoaineeksi, ja verotus on sen mukainen. Turpeen kilpailukyky on heikkenemässä rajusti vuoden 2008 jälkeen.
Sen jälkeen olisi turvetta Suomessa korvattava kivihiilellä ja maakaasulla, mikä olisi päästöjen kannalta ja muutenkin järjetön ajatus.
Turpeen asema energialähteenä on EU:n mittakaavassa aivan marginaalinen. Sitä ei useimmissa maissa edes tunneta, saati että sillä olisi vastaavaa käyttöä kuin Suomessa. Turpeen poltto toki aiheuttaa kasvihuonekaasujen päästöjä, mutta jälkikäteen suot metsitetään, vesitetään tai viljellään, mikä puolestaan sitoo päästöjä.
Päästökauppa ei tarkastele turvetuotantoa kokonaisuutena. Lisäksi kyseessä on Suomen kannalta selvä kansallinen etu. Turpeen ja puun yhdistelmän kaltaista toista vastaavaa kotimaista energialähdettä ei ole. Tämä käyttö lisää maan huoltovarmuutta oleellisesti, ja lisäksi antaa maaseudulla paljon kaivattuja työpaikkoja.
Keskusta on vaatinut hallitukselta turpeen energiaveron alentamista ensi vuoden alusta. Mikään puoluepoliittinen asia tämä ei ole. Toukokuussa 13 suomalaisen kaupungin johto vaati yhteisessä julkilausumassa valtioneuvostoa ja eduskuntaa toimiin turvepolttoaineen kilpailuaseman turvaamiseksi päästökaupan alettua. Näille polttoturvetta käyttäville kaupungeille, joita on pitkin maata, kyseessä on iso asia.
On tarpeen muuttaa turpeen päästökerrointa tai, jos se ei EU:ssa onnistu, tukea turpeen asemaa kansallisilla ratkaisuilla. Pohjois-Pohjanmaa on maan johtavaa turvealuetta, ja ratkaisulla on suuri merkitys sekä Oulun kaupungin että koko maakunnan taloudelle ja työllisyydelle.
paakirjoitus@kaleva.fi