Pääkirjoitus

Turpeen energiakäyttö uhka ilmastolle – Ilmastopaneelilta muistutus Suomelle

Kansainvälinen ilmastopaneeli on nostanut turpeen energiakäytön haitat esille uudessa raportissaan.

Ilmastonkannalta turpeesta on tullut monella tavalla erittäin ongelmallinen, jopa kivihiilen haittoihin verrattava fossiilinen energiamuoto.
Ilmastonkannalta turpeesta on tullut monella tavalla erittäin ongelmallinen, jopa kivihiilen haittoihin verrattava fossiilinen energiamuoto.
Kuva: Teija Soini

Kansainvälinen ilmastopaneeli on nostanut turpeen energiakäytön haitat esille uudessa raportissaan. Turvetta käyttävälle Suomelle tilanne voi olla kiusallinen, mutta soiden suurta ilmastovaikutusta ei pidä vähätellä.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tähän saakka laajin katsaus ilmastonmuutokseen herättelee toivottavasti entistä enemmän myös suomalaisia.

Ilmastopaneelin raportissa kuvataan yksityiskohtaisesti, kuinka piittaamaton maankäyttö vaarantaa yritykset hillitä ilmastonmuutosta. Yksi raportin piittaamattomaksi laskema maankäytön muoto on suomalainen turpeen nosto.

Suomen kannalta raportissa on merkittävintä turveteollisuuden kielteisten ilmastovaikutusten voimakas esille tuominen. Raportin viesti on syytä ottaa vakavasti, vaikka se Suomessa kipeää tekeekin.

Ilmastonkannalta turpeesta on tullut monella tavalla erittäin ongelmallinen, jopa kivihiilen haittoihin verrattava fossiilinen energiamuoto.

Turpeen nostossa suo joudutaan repimään koneellisesti auki, jolloin maaperän hiilinielukyky loppuu. Maahan sitoutunutta hiiltä alkaa vapautua kasvihuonepäästönä ilmakehään.

Ilmastoraportin mukaan maankäyttö sekä maa- ja metsätalous aiheuttavat runsaan viidenneksen kaikista ihmisen tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä, jotka lämmittävät ilmastoa. Välinpitämättömällä maankäytöllä luonnolliset hiilinielut vaarantuvat.

Turpeen ongelmallisuus ei jää vielä tähän. Suomessa nostetusta turpeesta yli 90 prosenttia poltetaan voimaloissa energiaksi.

Turpeen tuotannosta ja poltosta aiheutuu laskelmien mukaan noin 7,5 miljoonan tonnin kasvihuonekaasupäästöt.

Ilmastopaneelin raportissa mainitaan yhdeksi nopeaksi keinoksi ilmaston lämpenemisen ehkäisyssä turvemaiden ja soiden suojelu. Perusteena on soiden kyky sitoa hiiltä paljon ja pitkään.

Vaikka turvetta käytetään näin runsaasti energiamuotona vain Suomessa, ilmastovaikutusta ei kannata vähätellä. Siitä ei päästä yli eikä ympäri, että turveteollisuuden päästöosuus on yksistään huomattavan korkea. Turve aiheuttaa lähes 14 prosenttia kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.

Kivihiilen poltto on Suomessa kielletty kymmenen vuoden siirtymäajalla, mutta turpeelle ei ole näköpiirissä viimeistä käyttöpäivämäärää.

Antti Rinteen (sd.) hallitus on luvannut ottaa ilmastonmuutoksen vakavasti. Hallitusohjelmassa Suomesta halutaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Turpeen käyttö on elinkeino- ja aluepoliittinen kysymys ja siten varsin herkkä. Moni taho ryhtyy puolustamaan turvetta kotimaisena energiamuotona.

Turpeen energiankäytöstä on vaikea luopua nopeasti ja ilman siirtymäaikaa, mutta luopumista koskeva päätöksenteko on entistä lähempänä. Ilmastoraportin perusteella tarvitaan ajattelutavan muutos. Turvesoita kannattaa alkaa laskea rahanarvoisina hiilivarastoina.

Vastuullisesti käytettynä maaperä, metsien puusto ja muu kasvillisuus sitovat itseensä noin kolmanneksen ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä ja hillitsevät ilmastonmuutosta.