Oulun seudun kuntaliitosselvitys on saanut nihkeän vastaanoton. Uutta suupalaa ei jakseta juuri nyt niellä. Sote-alueet sekoittavat pian pakan ja kuntien tehtävät uudestaan.
Oululle halutaan uutta elinvoimaa, osaamista ja kilpailukykyä. Kahdeksan kunnan laajennettu kuntaliitos tekisi Oulusta vuoteen 2030 mennessä maailman suurimman ja merkittävimmän kaupunkiseudun pohjoisessa. Mahtavaa! Entä sitten? Suurten visioiden ja tulevaisuudenlupausten sijaan Oulussa sulatellaan vielä edellistä suupalaa.
Ylistävät ja innostuneet lausunnot eivät yksin riitä, niille pitäisi saada myös katetta. Oululaiset tuskin innostuvat Oulun kuntarakenneselvityksen tekijöiden välikatsauksen visioista. Yhtä nihkeitä ollaan Iissä, Hailuodossa, Lumijoella, Kempeleessä, Limingassa, Tyrnävällä ja Muhoksella.
Ei, vaikka tavoitteena on viihtyisä, elinkelpoinen, turvallinen, verkostoitunut, tehokas ja kilpailukykyinen pohjoinen maailmankolkka. Tämä on kuultu ennenkin, ehkä jo liian monta kertaa.
Oulun edellistä kuntaliitosta valmisteltiin huolellisesti vuosia. Konsensuksen hengessä kaikki mahdollinen ulosmitattiin, sovittiin mittavista rakennushankkeista ja monikerroksisesta johtamisjärjestelmästä. Suuren innostuksen ilmapiirissä liitoskakku paisui kuin pullataikina. Nyt maksetaan laskua.
Rehellisyyden nimissä on muistettava, että uudelle Oululle ei luvattu valmisteluvaiheessa pikavoittoja. Sen sijaan tähdennettiin, että uuden Oulun synnyttämisen hyödyistä päästään nauttimaan vasta tulevaisuudessa. Talouden lama, teollisuuden raju rakennemuutos, syvenevä työttömyys ja verotulojen notkahdus ovat työntäneet yhdistämisen etuja entistä kauemmaksi. Oulu on vaarassa ajautua kriisikunnaksi.
Selvitysmiesten havaitsema turnausväsymys on täyttä totta. Oulun monikuntaliitoksen selvitystyön rasitteet ja tehty kuntaliitos painavat raskaasti. Motivaatio uusiin kuntaliitoksiin ei ole erityisen korkealla.
Kuntarakenneuudistuksen mukainen selvitystyö jatkuu kaikesta huolimatta. Väliraportista kootaan lokakuun aikana kommentteja ja palautetta. Ohjausryhmä kokoontuu kuukausittain. Selvitysmiehet esittävät loppuraportin joulukuussa. Siinä esitetään joko kahdeksan kunnan liitosta tai kuntien välisen yhteistyön tiivistämistä. Kuntien tehtävä on ottaa kantaa esitykseen keväällä 2015.
Jo nyt näyttää siltä, että kuntien välisen yhteistyön tiivistäminen on kuntien keskuudessa suositumpi vaihtoehto kuin suuri kuntaliitos. Kuntaliitosten synty on vaikeaa nykyisillä ehdoilla kuten työsuhteiden ketjutuksella.
Siitä huolimatta olisi järkevää, että alueen kunnat kilpailisivat yhdessä eivätkä toisiaan vastaan. Oulun seudun kilpailukyky on edelleen hyvä, alueella on monia vahvuuksia ja vakiintunutta yhteistyötä. Loppusilaus kuitenkin puuttuu.
Kuntarakenneselvitysten taustalla häämöttää lisää uudistuksia ja selvitystyötä. Uusi kokonaisohjaukseen pyrkivä kuntalaki tulee voimaan ensi vuonna, ja seuraavana vuonna on vuorossa sote-alueiden järjestämislain toteuttaminen. Vielä ei ole täysin selvää, miten pitkälle sote-uudistus pakottaa kunnat yhteistyön lisäksi liitoksiin.