Kesä saa nuorten mopot ja hormonit hyrräämään. Erityisesti mopoikäisillä pojilla tämä tuntuu olevan vaarallinen yhdistelmä, sillä se johtaa helposti pullisteluun mopon virittämisen kautta.
Ylivieskalainen liikenneopettaja Mauri Repo Vieskan Liikennekoulusta on huolissaan mopojen virittämisestä, koska suurin osa mopoilijoiden liikenneonnettomuuksista johtuu juuri viritetyistä ajopeleistä.
"Risteysonnettomuudet, kaatumiset, tieltä suistumiset ja peräänajot ovat mopojen yleisimpiä onnettomuuksia ja kaikissa niissä nopeus on olennainen tekijä", hän sanoo.
Tilastot kertovat karua tarinaa viritetyistä mopoista ja onnettomuuksista. Myös mopojen määrän kasvu alkaa näkyä käyrissä.
"Joka neljäs kuolemaan johtanut mopo-onnettomuus ajetaan viritetyllä mopolla. Viime vuonna liikenteessä tapahtui 15-vuotiaiden henkilövahinkoja ensimmäistä kertaa enemmän kuin 18-vuotiaiden henkilövahinkoja", Repo kertoo.
Tytöt ajavat
paremmin
Repo arvelee, että mopojen virityksessä on yleensä kyse nuorten miesten pullistelusta.
"Mopoilla kilpaillaan ja nostetaan omaa egoa. Yleensä virittäjät ovat nuoria miehiä, jotka ovat teknisesti suuntautuneita", hän sanoo.
Vanhempi konstaapeli Markus Aho Ylivieskan poliisista on myös huomannut, että viritetyn mopon päällä istuu yleensä poika.
"Tyttöjen mopot eivät ole yleensä viritettyjä ja he ajavat nätimmin. Tytöt eivät myöskään aja poliisia karkuun. Pakenemiset ovat poliisin kannalta kaikkein hirveimpiä tilanteita ja niihin me puutumme kovalla kädellä,"
Viime viikolla Ylivieskan Jokirannan koululla moporatsiassa vietiin rekisterikilvet lähes kahdestakymmenestä moposta. Poliisin mukaan neljä menopeliä ei pysynyt enää mopoluokassa, vaan ne luokiteltiin moottoripyöriksi nopeutta nostavien viritysten vuoksi.
Ahon mielestä Jokirannan ratsian mopot antavat aihetta huoleen.
"39 mopoa tarkastettiin, ja neljä niistä oli ihan tappajavehkeitä. Ne menivät aivan mieletöntä vauhtia", hän kertoo.
Ylivieskan Jokirannan yhdeksäsluokkalaisten Henna Raution ja Jonna Kokon mopot ovat laillisia vakiomalleja, mutta molemmat olisivat valmiita virittämään menopelinsä, jos se olisi sallittua.
"Jos saisi virittää niin minä ainakin virittäisin, että pääsisi nopeammin paikasta toiseen ja olisi mukavampi ajella", Rautio toteaa.
Laki pitää tyttöjen virityshalut kurissa, sillä menopelin tai ajo-oikeuden menetys olisi liian kova isku.
"Asun muutaman kilometrin päässä keskustasta, joten mopo on todella tärkeä. Sillä pääsee joka paikkaan eikä tarvitse aina kysellä kyytiä", Kokko kertoo.
2000-luvun alussa voimaan astunut mopokorttikäytäntö on hieman parantanut liikenneturvallisuutta, sillä kortin saanti edellyttää perusliikennesääntöjen osaamista.
Revon mukaan mopokorttikoulutus ei kuitenkaan anna tarpeeksi eväitä liikenteeseen.
"Säännöt saatetaan muistaa, mutta niitä ei välttämättä osata soveltaa. Moni tarvitsisi lisäharjoitusta myös ajoneuvon hallintaan", hän sanoo.
Mopokorttiin ei kuulu ajokoetta, mutta autokouluilla on olemassa mopokortin teoria- ja ajokoulutus halukkaille. Vapaaehtoiselle kurssille ei kuitenkaan riitä juurikaan osallistujia.