Pitkään luultiin, että koulumatka on koululaisen päivässä se vaarallisin osuus, mutta uusimmat tutkimukset osoittavat, että lähes puolet koulutapaturmista sattuu välitunneilla.
"Minä vain pyörin tällä tavoin kentällä", kertaa taannoista välituntitapaturmaansa neljäsluokkalainen Jani Rautio Kempeleen Ylikylän koulun pihalla.
Pyörähdyksen seurauksena Jani kumautti päänsä jäiseen maahan.
"Opettaja tuli paikalle, ja lähetti terveydenhoitajalle, sieltä äiti tuli hakemaan ja vei minut Oysiin, jossa sanottiin, että minulla on aivotärähdys", Jani muistelee.
Onneksi pahemmalta vältyttiin ja Jani pääsi pian uusien leikkien ja pyörähdyksien pariin.
"Vähän varovaisempi koitan nyt olla", hän vakuuttaa.
Kaikkiin Suomen peruskouluihin jaetaan marras-joulukuun aikana koulutapaturmien torjuntaan liittyvä ideakortti osana Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen kouluturvallisuushanketta. Kortti sisältää ohjeita ja ratkaisuja, joilla opetustyössä mukana olevat voivat parantaa kouluturvallisuutta.
Alas tukilta,
patti päähän
Johan Ahola ja Anttu Herva Ylikylän koululta ottivat toisistansa mittaa tukkitappelussa vaikka Antulla oli muistissa, että taannoin välitunnilla hän satutti lievästi silmäkulmaansa. Johan puolestaan paljastaa saaneensa patin päähänsä, kun putosi tukilta alas.
Välituntivalvojana toimiva luokanopettaja Sakari Sipilä puistelee hymyilleen päätään ja myöntää, että lapsukaisten kanssa saa olla silmät selässäkin.
"Välituntivalvominen on haasteellinen tehtävä. Isolla alueella on paljon lapsia, jotka tietenkin haluavat touhuta ja liikkua kuten lasten tuleekin tehdä", opettaja sanoo.
Sipilän omassa luokassa on ollut huonoa tuuria tänä syksynä. Yhdellä oppilaalla on jalka, toisella käsi kipsissä.
"Molemmat tapaturmat sattuivat välitunnilla. Vaikka pidämme tiukasti ohjeista kiinni, ei kaikkea voida ehkäistä millään", hän sanoo.
Sakari Sipilä kertoo, että esimerkiksi volttien teko keinussa on kielletty, samoin lapsista niin hauska vuorenvalloitus, puhumattakaan lumipallojen heittämisestä.
Onneksi näkyvyys pihalla on hyvä. Piha on myös jaettu kolmeen alueeseen, jotta lapsimäärä ei ole kohtuuttoman suuri yhtä valvojaa kohden.
Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin toteuttamassa Koulutapaturmien ehkäisy -tutkimushankkeessa kävi ilmi, että välituntien jälkeen seuraavaksi yleisimpiä koulujen tapaturmatilanteita olivat liikuntatunnit, teknisen ja tekstiilityön tunnit sekä muut oppitunnit. Vain neljä prosenttia kaikista tutkituista tapaturmista sattui koulumatkalla.
"Talvikauden alkaessa koulujen pitää panostaa pihojen turvalliseen talvihoitoon. Tämä tarkoittaa parempaa liukkauden estoa ja lumitöiden tekemistä. Myös katoilta putoava lumi on otettava huomioon", muistuttaa erikoissuunnittelija, arkkitehti, Marja Kurenniemi Stakesista.
Katoilta putoava
lumi huomioitava
Marja Kurenniemen mukaan talvikunnossapidosta huolehtiville kannattaa laatia ohjeet työtä varten. Välituntivalvonnassa on myös kiinnitettävä huomiota talviolosuhteiden aiheuttamiin turvallisuusriskeihin.
"Koulujen pihasuunnitelmissa ei pohdita sitä, minne esimerkiksi lumi aurataan", Kurenniemi huomauttaa. "Siksi ei ole harvinaista, että leikkitelineet jäävät lumikasojen alle."
"Tämä puolestaan johtaa siihen, että lumikinokset muodostuvat tärkeimmiksi leikkipaikoiksi."
Kirjalliset ohjeet kunnossapidosta
Talonrakennusmestari Aulis Kokko Kempeleen teknisestä virastosta tähdentää, että koulurakennusten kunnossapidosta on annettu urakoitsijoille tarkat kirjalliset ohjeet.
"Kempeleessä ei yleensä tule valituksia koulunpihojen kunnosta. Toimimme yhteistyössä rehtoreiden kanssa ja pyrimme välttämään esimerkiksi korkeita kinoksia, koska tiedämme, että monet koulut ovat kieltäneet kukkulan kuningas-leikit", Kokko kertoo.