Oulun kaupunki kyyditti perjantai-iltana etelän ihmisiä ympäri Helsinkiä Abraham Ojanperän jäljissä.
Ihan ilman taka-ajatusta tempausta ei järjestetty. Mikonkadulta alkaneella ratikkakierroksella markkinoitiin Oulua ja ennen kaikkea sen hakemista Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026. Kutsuvieraiden toivottiin vievän omissa verkostoissaan sanaa eteenpäin.
Erikoinen markkinointitempaus riemastutti kyytiläisiä, joille tarjottiin matkan aikana myös pohjoista purtavaa – lohi- ja pororieskaa. Kierros päättyi Musiikkitalolle, jossa kyytiläiset saivat nauttia liminkalaisten viimekesäisestä Abrahamin pidot -oopperasta.
Vaaleansinisen "Oulusporan" kyytiin oli kutsuttu myös Turku 2011 -säätiön toimitusjohtaja Cay Sévon. Turku valittiin Suomen kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011 ja se pesi tuolloin kilpailussa muun muassa Oulun.
– En kovin hyvin enää muista Oulun vuonna 2006 valmistunutta hakemusta. Joitain mainioita asioita jäi mieleen: Vauvasanataide, loistava asia! Yleensä lasten ja nuorten kulttuuri oli hyvin esillä, kuten lasten elokuvafestivaali. Toinen asia oli ennakkoluulottomuus. Siinä olivat Huutajat mukana, ja Ilmakitarafestivaali. Myös lyhyt- ja dokumenttielokuvien tukeminen ja tanssin keskus ovat jääneet mieleen. Hienoja asioita kaikki.
Sevonin mielestä ainakin näin jälkeenpäin ajatellen eurooppalainen ulottuvuus näytti hieman heikolta.
– Mutta aikaa on kulunut, ja vaatimuksetkin ovat sen jälkeen muuttuneet.
Hanke muutakin kuin matkailun edistämistä
Nyt Oululla on Sévonin mielestä kaikki mahdollisuudet olla suomalainen Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026.
– Se edellyttää yhteistä tahtoa ja valtavasti työtä koko kaupunkiyhteisöltä. Mitään siinä ei hävitä.
Seuraavat kaksi vuotta ovat tärkeimmät, sillä silloin hanke resursoidaan.
– Ratkaistaan, paljonko hankkeeseen voidaan käyttää rahaa ja keitä ovat ydinhenkilöt, jotka tähän työhön irrotetaan.
Suomessa tämän kertaiselle kierrokselle ovat jo ilmoittautuneet Mänttä-Vilppula ja Tampere. Sévon kehottaa luottamaan omaan alkuperään ja tarinaan.
– Monet kilpailussa hävinneet ovat olleet komeita kulttuurikaupunkeja. Hyvä esimerkki on ensi vuoden Euroopan kulttuuripääkaupunki Matera Italiasta. Se voitti muun muassa Pisan, Venetsian, Palermon, Ravennan ja Syracusan.
Matera painotti ekologisesta elämäntapaa ja yhteistyöhön perustuvaa taloutta muun Euroopan kanssa.
Vältettävinä sudenkuoppina on esimerkiksi se, että hanke nähdään matkailun edistämisenä. Jos kulttuuripääkaupunkivuosi onnistuu, sen seurauksena toki sitäkin tapahtuu, toteaa Sévon.
Perjantaina kyyditettiin kutsuvieraita
Sévonin lisäksi vaaleansinisen "Oulusporan" matkaan oli kutsuttu noin 60 hengen otos pääkaupunkiseudun vaikuttajia. Normaalisti kanta-Helsingin reiteillä liikkuva ratikka oli nyt täynnä väkeä valtioneuvoston kansliasta, Visit Finlandista, liikennevirastosta, ulkoministeriöstä, kansainvälisestä audiovisionaalista instituutista, opiskelijajärjestöistä ja edellisestä Suomen kulttuuripääkaupungista Turusta.
Ja tietenkin mukana oli vankka edustus Oulusta.
Kutsuvieraskierros oli suunniteltu seurailemaan Abraham Ojanperään liittyviä paikkoja Helsingissä: ensimmäisen konserttinsa hän piti Helsingin yliopiston juhlasalissa ja Helsingin musiikkiopistossa hän opiskeli laulua ja myöhemmin toimi soololaulun opettajana.
Matkan aikana liikkuvassa ratikassa kuultiin laulaja-lauluntekijä Ylva Harun musiikkia. Kotimaista folkia esittävä Haru on syntynyt Raahessa ja opiskellut Oulussa.
Oulu-Spåra on liikennöinyt kanta-Helsingin reiteillä joulukuusta alkaen. Se on somistettu oululaisin aihein ja kirkkain värein. Noin kerran kuussa tai joskus useamminkin siellä on ohjelmaa. Ratikka liikkuu Oulun väreissä juhannukseen saakka.