Juuri kun Kurdistanin vapauden ja demokratian kongressin Kadekin (entinen Kurdistanin työväenpuolue PKK) kapinalliset olivat lopettaneet neljä vuotta sitten julistamansa yksipuolisen tulitauon, turkkilaiset ja amerikkalaiset upseerit käynnistivät torstaina Ankarassa keskustelut Turkin armeijan joukkojen mahdollisesta sijoittamisesta Irakiin.
Huolimatta Ankaran ja Irakin kurdien jännittyneistä suhteista Yhdysvallat, joka etsii epätoivoisesti maita, jotka voisivat osallistua Irakin vakauttamisponnistukseen, on pyytänyt Turkkia sijoittamaan maahan 10 000-12 000 sotilasta.
"Käsittääkseni Yhdysvallat toivottaa tervetulleeksi kaiken avun Irakissa käynnissä oleviin mittaviin ponnistuksiin", sanoi Yhdysvaltain Euroopan joukkojen komentaja, kenraali James L. Jones, joka saapui keskiviikkona Ankaraan neuvottelemaan turkkilaisjoukkojen mahdollisesta sijoittamisesta, todennäköisesti sunnialueille maan keskiosiin.
Turkki haluaa
korjata suhteita
Huolimatta niistä riskeistä, joita joukkojen siirtäminen Irakiin toisi mukanaan, Turkin hallitus näyttää haluavan vastata myönteisesti, osin korjatakseen suhteitaan Bushin hallintoon, jotka kärsivät siitä, ettei Turkin parlamentti suostunut sallimaan Bagdadin vastaisen rintaman avaamista Turkin alueelta, mutta myös siksi, että Ankara pelkää, että nykyinen kaaos voi johtaa Irakin hajoamiseen.
"Turkki ei halua Irakista liittovaltiota, sillä se johtaisi pitkällä tähtäimellä maan jakamiseen. Se haluaa vahvan keskushallinnon", selittää Ankarassa toimivassa euraasialaisten strategisten suhteiden tutkimuskeskuksessa työskentelevä tutkija Ümit Özdag.
"Se on ainoa ratkaisu. Mikäli Yhdysvallat päättäisi vetäytyä, edessä olisi joko Irakin hajoaminen tai naapurimaiden väliintulo. Se on mahdoton ajatus."
Epävarmuutta
kurdikysymyksessä
Yksi asia on varma: Kadek on keskeisellä sijalla turkkilaisten ja amerikkalaisten välisissä keskusteluissa.
"PKK on varmasti yksi neuvottelujen tärkeimmistä kysymyksistä", Ümit Özdag arvioi. Ankara toivoisi, että Yhdysvallat ajaisi PKK:n Irakin pohjoisosasta vastineeksi yhteistyöstä. Kapinallisten läsnäolo Irakin alueella saattaisi aiheuttaa ristiriitoja Turkin ja sen irakilaisten kurdinaapureiden välille, tai johtaa jopa Ankaran väliintuloon.
Turkkilaiset eivät luota Irakin kurdeihin, joiden he epäilevät haluavan perustaa itsenäisen kurdivaltion. Niinpä Turkki aikoo jatkaa sotilaallista läsnäoloaan Irakin pohjoisosassa siihen saakka, kunnes marxilais-leniniläinen Kadek - jolla on noin 5 000 taistelijaa - on ajettu pois alueelta.
Kadekin läsnäolo Irakin pohjoisosassa on kiusallista paitsi Turkille, myös Yhdysvalloille, joka valvoo aluetta Irakin kurdipuolueiden tuella.
Haluaako Yhdysvallat puuttua asioihin sotilaallisesti ajaakseen kurdikapinalliset pois? Se ei suinkaan ole varmaa. Ja niin kauan kuin YK ei hyväksy päätöslauselmaa, joka sallisi liittoutuman laajentamisen, Turkin hallituksen puolestaan on vaikea vakuuttaa maan parlamenttia joukkojen lähettämisestä Irakiin.
Kadekin ilmoitus
oli varoitus
Tällä hetkellä Kadek ei näytä haluavan aloittaa sissisotaa välittömästi uudelleen. Kapinallisten julkilausuma, jossa annettiin Turkin hallitukselle joulukuun 1. päivään asti aikaa vastata tulitauon päättymiseen, vaikuttaa lähinnä varoitukselta.
"En usko, että Kadek haluaa aloittaa sotaa uudelleen, mutta ihmiset ovat huolissaan, koska he pelkäävät yhteenottojen alkavan uudelleen", selittää kurdimielisen Dehap-puolueen Diyarbakirin alueosaston varapuheenjohtaja Mazlum Öncel.
Kurdijärjestö lopetti aseelliset operaationsa sen jälkeen, kun sen johtaja Abdullah Öcalan pidätettiin vuonna 1999. Mutta turhautuneena vuoropuhelun puuttumiseen Ankaran kanssa se vaatii nyt Turkin viranomaisilta vastavuoroisuutta.
Pitkän tyynen jakson jälkeen Turkissa on viime kuukausien aikana sattunut useita yhteenottoja Kadekin jäsenten ja järjestysvoimien välillä.
Turkin parlamentti, Washingtonin rohkaisemana, hyväksyi heinäkuussa rangaistusten lieventämistä koskevan lain, ennen kaikkea saadakseen Irakin pohjoisosassa toimineet Kadekin jäsenet luovuttamaan aseensa ja palaamaan Turkkiin.
Tämä laki sallii lievemmät rangaistukset militanteille, jotka ovat osallistuneet taisteluihin, mutta kapinallisten johtajat jäävät sen ulkopuolelle.
Kapinalliset pitävät tarjousta riittämättömänä ja haluaisivat yleisen armahduksen, ja siksi vain vähäinen määrä heistä on vastannut Ankaran vetoomukseen.
Virallisten lukujen mukaan 11 sissiä on saapunut Haburin raja-asemalle kolmen viime päivän aikana.
Lain hyväksymisen jälkeen on jätetty yli 2 000 hakemusta, mutta suurin osa niistä on tullut kapinallisilta, jotka jo ovat vankilassa Turkissa tai muiden kapinallisjärjestöjen kuin Kadekin jäseniltä.