Turkin perustuslakituomioistuimen päätös sallia islamilaisen hallituspuolue AKP:n toiminta näyttäisi vievän maata kohti demokratiaa ja jopa mahdollista EU-jäsenyyttä. AKP on kuitenkin politiikan maallisuutta vartioivien äärikemalistien silmätikku.
Poliittisen epävarmuuden ja kireyden ilmapiiri helpotti Turkissa keskiviikkona, kun perustuslakituomioistuin päätti olla lakkauttamatta ylivoimaisesti suurinta puoluetta, islamilaista AKP:tä. Samalla pääministeri Recep Tayyip Erdogan ja kymmenet muut avainpoliitikot saivat luvan jatkaa puoluepolitiikassa.
11-jäsenisen tuomioistuimen suljetuin ovin tekemä äänestysratkaisu oli hiuksenhieno. Samalla AKP:tä rankaistiin islamistisesta toiminnasta puolittamalla sen tämänvuotinen puoluetuki. AKP joutuukin vastedes miettimään tarkasti, kannattaako hallituksen testata uudelleen kemalistien sietokykyä islamilaiseen arvomaailmaan viittaavalla politiikalla.
Oikeuden päätös näyttää ehdolliselta, mutta se voi myös periaatteessa toimia puskurina sotilaskaappausta vastaan. Kemalistien hallitsema tuomioistuin oli varmasti selvillä armeijan johdon mielipiteistä. Päätöksen keskeinen perustelu oli tarkoituksenmukaisuus, johon AKP:n peräti 47 prosentin kannatus viime vuoden vaaleissa vaikutti.
Oikeus- ja kehityspuolue AKP on hallinnut Turkkia kuusi vuotta. Sen oppositiona ovat nationalistiset voimat, jotka pitävät kaikin keinoin kiinni kemalistisen perustuslain perinnöstä. Sen mukaan uskonto ja valtio on selkeästi pidettävä toisistaan erillään.
Turkki on lähentynyt Euroopan unionia juuri AKP:n johdolla. Viime vaalien tulos antoi sille selvän hallitusmandaatin, ja viivästyneitä uudistuksia voitaisiinkin nyt jatkaa. Puolue ei aivan joutunut seuraksi niille yli 20 muulle puolueelle, jotka on lakkautettu puolen vuosisadan aikana perustuslain vastaisina tai armeijan väliintulolla. Tuomarien päinvastainen päätös olisi vienyt vääjäämättä ennenaikaisiin vaaleihin, kenties jo marraskuussa.
Hallitusmandaattia on vaikea kuvitella nykyiselle oppositiolle, sillä ratkaisu saattoi jopa vahvistaa AKP:tä. Toisaalta pääministeri Erdogan myönsi äsken puolueensa tehneen virheitä. Erdogan puhui välttämättömyydestä palauttaa Turkkiin sosiaalinen rauha. Tämä viestitti, että AKP ottaa vastedes perustuslain hengen paremmin huomioon. Äärikemalistit eivät sitä helposti usko.
Toinen, kenties vieläkin tärkeämpi oikeudenkäynti on vireillä lokakuuksi Ergenekoniksi nimettyä salaliittoa vastaan. Istanbulilainen rikostuomioistuin hyväksyi äskettäin 86 turkkilaista koskevan 2 500 -sivuisen syytekirjelmän.
Syytettyjen epäillään pyrkineen horjuttamaan Turkin vakautta niin, että armeija olisi pakotettu vallankaappaukseen. Joukon tavoitteena on ollut juuri kaataa AKP islamistisiksi naamioitujen terrori-iskujen ja salamurhien avulla. Syytettyjen mukaan kaikki on AKP:n keksintöä.
Monien näkyvässä asemassa olevien provokaattorien verkostoon epäillään kuuluneen muun muassa eläkkeellä olevia kenraaleita. Armeija on ollut toistaiseksi hiljaa. Vain maavoimien komentaja toivoi äskettäin kaikilta osapuolilta malttia. Armeijan johdolle on tietenkin selvää, että uusi sotilaskaappaus siirtäisi Turkin pysyvästi pois EU-raiteilta eikä edistäisi sen talousnäkymiä. Tilannetta sekoitti vielä viime sunnuntain verinen pommi-isku Istanbulissa.