Hetkellä, jolloin monet pelkäävät "sivilisaatioiden yhteentörmäystä", älkää hukatko historiallista tilaisuutta avata Eurooppa maalle, joka on onnistunut sovittamaan yhteen islamin ja demokratian. Tämä on keskeinen sisältö siinä viestissä, jonka Turkin viranomaiset haluavat välittää Euroopan unionille, kymmenen kuukautta ennen kuin se päättää liittymisneuvottelujen aloittamisesta.
"Turkin jäsenyys muuttaa Euroopan unionin määritelmää", selittää pääministeri Recep Tayyip Erdogan, konservatiivisen islamilaisen Oikeus- ja kehityspuolueen johtaja, joka tapasi keskiviikkona Ankarassa joitakin ulkomaisia toimittajia.
"Se osoittaa, erityisesti islamilaiselle maailmalle, että Euroopan unioni ei ole kristittyjen klubi eikä pelkkä taloudellinen järjestö, vaan poliittisten arvojen unioni, alue, jossa kaikki arvot hyväksytään."
Mitä tapahtuu, jos Eurooppa jälleen lykkää joulukuuksi sovittua jäsenyysneuvottelujen aloittamista?
"Sitä olisi vaikea selittää sekä kansallemme että maailmalle", Erdogan vastaa.
"Olisimme todella loukkaantuneita, jos ponnisteltuamme 40 vuoden ajan vuoden 1963 assosiaatiosopimuksesta lähtien, emme onnistuisi saamaan päivämäärää keskustelujen aloittamiselle. Puhukaamme suoraan. Monet niistä maista, jotka liittyvät unioniin 1. toukokuuta, eivät neuvotteluja aloittaessaan olleet sillä tasolla, jolla me olemme tänä päivänä. Ajattelen tietysti Kyprosta, tai Baltian maita."
"Kieltäytyminen tai uusi lykkäys olisi meille ankara isku. Mutta se ei olisi maailmanloppu. Ja me jatkaisimme ponnistuksiamme maamme sopeuttamiseksi."
Kyproksen kysymyksen lisäksi - johon hän ei näe muuta ratkaisua kuin YK:n pääsihteeri Kofi Annanin suunnitelma, sekä molemminpuoliset myönnytykset alueellisista uudelleenjärjestelyistä - Erdogan tunnustaa, että on vielä paljon tehtävää, jotta Turkki voi vastata Euroopan vaatimuksiin.
Monia ongelmia on yhä jäljellä, kuten ovat toistaneet EU-komission puheenjohtaja Romano Prodi, joka kävi Ankarassa tammikuun puolivälissä, ja europarlamentin puhemies Pat Cox, joka puhui 2. maaliskuuta Turkin parlamentissa.
Vaikka lainsäädäntöön on tehty paljon muutoksia, useiden "harmonisointipakettien" myötä, uudistuksien toteuttaminen käytännössä on yhä viivästynyt.
Yksittäisiä tekoja
Erdoganin mukaan viivästyksistä huolimatta on muistettava, että Turkissa on päästy jo pitkälle.
Tapahtuuko poliisiasemilla kidutusta? Ne ovat "yksittäisiä tekoja", jotka poliisijohto tuomitsee, ja jotka antavat "huonon esimerkin".
Ulkoministeri Abdullah Gül korostaa eroa sen välillä, että jäsenyysneuvottelut aloitetaan, mikä tapahtuu vuonna 2005, mikäli unioni niin päättää, ja liittymissopimuksen allekirjoittamisen välillä, joka tapahtuisi vasta paljon myöhemmin. Siihen mennessä, kuten EU-asioista Turkin ulkoministeriössä vastaava pääsihteeri Murat Sungar korostaa, Turkki on muuttunut neuvottelujen vaikutuksesta ja unioni on muuttunut laajentumisen vaikutuksesta. Ongelmat ovat Sungarin mukaan tuolloin uudenlaisia.
"Kaikki mitä pyydämme on, että unioni suostuu antamaan Turkille tilaisuuden", hän lisää.
Samaa tilaisuutta vaatii myös Gül, jotta puheet "sivilisaatioiden yhteentörmäyksestä" voitaisiin todistaa vääriksi, ja jotta turkkilaisten ajattelulla olisi aikaa kehittyä. Optimistisesti hän pyyhkäisee sivuun matkalla häämöttävät esteet.
Entä taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen erot?
"On väärin sanoa, että Turkki olisi taakka Euroopalle. Mitä sitten sanotaan Bulgariasta, Romaniasta tai Puolasta?", Gül kysyy.
Entä ihmisoikeusloukkaukset? "Niitä ei voida mitenkään verrata siihen, mitä menneisyydessä tapahtui", hän vastaa, vaikka jotkut yksilöt yhä "käyttäytyvätkin väärin".
Oikeusjärjestelmässä on toki joitakin heikkouksia, mutta koska oikeuslaitos on riippumaton, hallitus ei voi puuttua niihin.
Niille, jotka varsinkin Ranskassa olvat ilmaisseet pelkonsa siitä, että Turkin liittyminen unioniin johtaisi Euroopan yhtenäisyyden laimenemiseen, hän vastaa, että tuo kysymys on jo ajankohtainen laajentumisen takia, ja että unionin itsensä on vastattava siihen.