Turkin jäsenyysneuvottelut ovat tärkeä sillanrakennustyömaa Euroopan unionille, kolmas laatuaan. Ensimmäinen hanke oli koko EU:n perustaminen, jolloin sillan rakentaminen vanhojen kiistakumppanien Saksan ja Ranskan välille onnistui. Toinen oli hiljattain onnistunut EU:n itälaajentuminen, joka yhdisti idän ja lännen. Näin luonnehti ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja kansanedustaja Liisa Jaakonsaari (sd.) maanantai-iltana Oulussa Turkki kohtalonasi -seminaarissa Toppeliuksen kansainvälisessä toimintakeskuksessa.
Tapahtuman järjesti Eurooppanuoret Oulussa -järjestö. Jaakonsaaren lisäksi tilaisuudessa puhui ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Turkki-koordinaattori Marja-Leena Kotilaine Turkin tämänhetkisestä ihmisoikeustilanteesta ja oululaisten vanhoista Turkki-käsityksistä esitelmöi historioitsija Markus H. Korhonen.
Jaakonsaari sanoi, että Turkin EU-jäsenyys tulee viemään kauan, noin 10-15 vuotta. Hanke on haasteellinen ja vaikeakin, mutta ehdottomasti haasteen ottamisen arvoinen. Turkki tulee laajentamaan EU:ta Aasian suuntaan ja liittämään kristilliset maat islamilaiseen maailmaan.
"Turkki on ollut Euroopalle aina tärkeä. Ensin se oli sitä taloudellisesti, ja vuoden 1999 Helsingin-huippukokouksesta lähtien myös poliittisesti", hän huomautti.
Helpotusta harmauteen
Jaakonsaaren mukaan Turkissa on tuon vuoden 1999 kokouksen jälkeen tapahtunut paljon edistystä muun muassa ihmisoikeuksissa ja kurdien asemassa. Maassa on selvästi pyrkimys päästä osaksi Eurooppaa.
"Tietysti Turkki on valtavan iso maa, ja tietyissä osissa maata elämä jatkuu niin kuin ennenkin. Kahdessa vuodessa siellä on kuitenkin tapahtunut enemmän kuin sitä edeltäneen kymmenen vuoden aikana", Jaakonsaari arvioi.
Hän uskoo, että Turkin EU-jäsenyys lisää EU:n painoarvoa turvallisuudessa ja terrorismin vastaisessa taistelussa. Väkirikkaan maan hän uskoo helpottavan EU-maiden ikääntyvän väestön ongelmaa.
"Ihmisoikeuksien ohella tärkeä kysymys on naisten aseman kehittyminen. Neuvottelut tulevat kestämään kauan, mutta uskon Turkin täyttävän kriteerit nopeammin kuin EU:n olevan valmis ottamaan Turkin jäsenekseen. Yksi syy tähän on perustuslain heikko eteneminen: EU-maissa ei ole osattu perustella kansalaisille itälaajentumista ja Turkin jäsenyysneuvotteluja", Jaakonsaari pohti.
Rakennetuet uusiksi
Turkki tulee muuttamaan EU:ta radikaalisti, jos jäsenyys toteutuu. Suurena maana se tulee muuttamaan erityisesti Euroopan parlamentin koostumusta. Saksan kokoisena maana se vaikuttaa myös maiden välisiin voimasuhteisiin.
"Rakennerahastoissa tulee tapahtumaan suuri muutos, sillä Turkissa on paljon maataloutta muuhun Eurooppaan verrattuna", hän sanoi.
Jaakonsaari ei usko, että Turkin tapauksessa Suomessa tullaan toteuttamaan vastaavanlaista siirtymäaikaa liikkuvassa työvoimassa kuin tehtiin itälaajentumisen yhteydessä.
"Se oli selvä virhe, ja se johti pimeän työvoiman tuloon Virosta", hän arvioi.