Turkki kieriskelee poliittisessa kriisissä, johon haetaan ratkaisua ensi sunnuntaina järjestettävillä ennenaikaisilla parlamenttivaaleilla.
Kriisiin Turkin politiikka ajautui keväällä kun maalle ei saatu valittua uutta presidenttiä. Kriisin taustalla on uskonto, vaikka maa on pyrkinyt pitämään sen erossa politiikasta.
Presidentin valitsee Turkissa parlamentti. Hallitseva, islamistitaustainen AKP-puolue (oikeus- ja kehityspuolue) asetti huhtikuussa presidenttiehdokkaaksi uskonnollisena pidetyn ulkoministeri Abdullah Gülin, joka ei kuitenkaan kelvannut oppositiolle. Gülin ehdokkuus sai myös maallisuutta puolustavan kansan kaduille.
Ennenaikaiset vaalit eivät välttämättä tuo ratkaisua poliittiseen umpikujaan, sillä merkittäviä muutoksia puolueiden kannatuksissa ei ole mielipidemittausten perusteella tapahtunut. AKP saanee edelleen enemmistön paikoista ja muodostanee hallituksen myös jatkossa.
Kansallismielisyys kasvaa
Vaaleja pidetään kaikesta huolimatta merkittävinä.
"Uusi parlamentti voi saada valituksi presidentin ja ratkaista epävakaan poliittisen tilanteen", Turkin asioihin perehtynyt ulkoasiainsihteeri Sami Pirkkala Suomen ulkoministeriöstä arvioi.
Pirkkala huomauttaa, että vaalitulos määrittää myös Turkin tulevan poliittisen suunnan.
Vaikka voimasuhteissa ei tapahtuisi isoja heilahteluja, ilmassa on monia kysymysmerkkejä. Yksi niistä on kansallismielisyyden voimakas nousu.
"On mielenkiintoista nähdä, miten se näkyy", Pirkkala pohtii.
Kansallismielisyyden kasvuun ei Pirkkalan mukaan ole löydettävissä yhtä syytä. Taustalla vaikuttaa muun muassa se, että Turkissa on tehty viime vuosina runsaasti uudistuksia ja yhteiskunta on kehittynyt paljon. Muutosten tulokset eivät kuitenkaan ole olleet vielä kovin näkyviä.
"Odotukset olivat kovemmat. Ehkä kansa on pettynyt tuloksiin. Turkki joutui myös tekemään kansallisesti tärkeässä Kypros-kysymyksessä myönnytyksiä EU:lle. Kansallismielisyyden nousussa voi olla kyse vastareaktiosta", Pirkkala toteaa.
EU:n kannalta
ei suuria käänteitä
Turkin politiikkaan vaikuttaa vahvasti myös armeija, jonka komentaja muistutti keväisen presidentinvalinnan alla "kohteliaasti" tiedotusvälineiden kautta, ettei uskonnollisten näkemysten esilletuonti ole politiikassa suotavaa.
Taloudella on aina sijansa politiikassa. Turkin talous on vahvassa nousussa ja yleensä sellaisessa tilanteessa politiikkaan ei haluta muutoksia.
Talouden kasvun hedelmät eivät Turkissa jakaudu kuitenkaan tasan vaan hyödyn ovat vieneet suuret kaupungit. Seikalla voi Pirkkalan mukaan olla vaikutusta vaalitulokseen.
Samaa voi sanoa kurdikysymyksestä. Vähemmistökansa elättelee toiveita päästä vaikuttamaan politiikkaan asioitaan ajavan DTP-puolueen kautta.
EU:n näkökulmasta Turkin vaalit eivät tarjonne dramaattista käännettä, Pirkkala arvelee. Nykyinen hallitus on EU-myönteinen eivätkä muutkaan kymmenen prosentin äänikynnyksen yli yltävät puolueet ole liputtaneet Eurooppaa vastaan.