Istanbul
Turkkia hallitsevan AK-puolueen Istanbulin puoluejohtaja Mehmet Müezzinoglu ei saavu koskaan toimistoonsa ennen puoltapäivää. Se voi hieman hämmästyttää Turkin tuntijoita: onhan AKP islamilainen puolue, josta voisi todellisuutta hieman pahoinpidellen käyttää sanaa uskovainen.
Nyt Müezzinoglu on vihdoin upouudessa toimistossaan. Itse asiassa koko rakennus kiiltelee uutuuttaan. Se sopii AKP:n arvolle: puolue muodosti yksin Turkin hallituksen marraskuun parlamenttivaalien jälkeen.
Teemana on Irakin kriisi. AKP ja koko Turkki on Müezzinoglun mukaan sotaa vastaan. Mutta suostuisiko Turkki sotaan millään hinnalla ? Müezzinoglun mukaan tällöin vaadittaisiin turvallisuusneuvoston uusi voimankäyttöä koskeva päätös.
Parlamentti tekee sotapäätökset
Turkin kansa vastustaa kaikin keinoin Irakin sotaa, mutta jos Turkin edut vaativat sodan aloittamista, kansalle selitetään Müezzinoglun mukaan asia. Hän jatkaa, että on parlamentin asia päättää sotilaallisesta yhteistyöstä Yhdysvaltain kanssa.
Sotilaallisen yhteistyön aste arvioidaan tilanteen mukaan, Müezzinoglu toteaa. Tähän saakka julkisuudessa on arveltu, että Turkki antaisi lentotukikohtia ja ilmatilaa Yhdysvaltain käyttöön. Myös amerikkalaisten joukkojen lähettämisestä Turkkiin on keskusteltu.
"Amerikkalaiset eivät ole samanlaisessa tilanteessa kuin me .Me olemme Irakin naapureita. Me tulemme olemaan täällä aina. Amerikkalaiset menevät sinne ehkä kolmeksi kuukaudeksi. Heillä ei ole mitään historiallista suhdetta Irakin kansan kanssa", Müezzinoglu valittaa
Oli turvallisuusneuvoston päätös mikä vain ja Yhdysvallat menee Irakiin, koskee tämä kaikissa tapauksissa vakavasti Turkkia, koska Irak on naapurimaamme, Müezzinoglu toteaa. Hyökkäykseen on Turkin reagoitava joillain tavoin.
Müezzinoglu myöntää, että Yhdysvallat ja Turkki voivat joutua riitoihin, jos Yhdysvaltain vaatimukset Turkille ovat sellaiset, etteivät ne vastaa Turkin etuja. Müezzinoglun mukaan vielä ei ole edes selvää, mitkä Yhdysvaltain vaatimukset tulevat olemaan.
"Armeijan ja AKP:n välit hyvät"
Turkin armeijan asema on hyvin vahva. Mitään suurta ei Turkissa tapahdu vastoin armeijan tahtoa. Armeijaa pidetään Turkin maallistuneen yhteiskuntajärjestyksen tukijana.
Müezzinoglu kuitenkin vakuuttaa, ettei islamilaisen AKP:n ja armeijan välillä ole mitään vakavaa erimielisyyttä, vaikkakin demokratiassa kaikki ei sujukaan täydellisessä yksimielisyydessä. Välien on kuitenkin epäilty kylmenneen sen jälkeen, kun armeija peitellysti näpäytti AKP:tä.
Yksi Turkin politiikan kestoaiheista on naisten huivin käyttö. Sen käyttö on kielletty valtion virastoissa ja yliopistoissa. Huivin käyttöä pidetään islamilaisena hapatuksena, joka ei sovi maallistuneeseen Turkkiin.
Modernin Turkin luoja Kemal Atatürk uudenaikaisti valtion ja tätä perinnettä armeija tukee. Armeijan sanotaan epäilevän islamilaisen AKP:n tarkoitusperiä.
Müezzinoglu kuitenkin sanoo,että AKP:n ongelma ei ole huivi vaan ihmisoikeudet. Hän ei vastaa suoraan kysymykseen, kuuluisiko islamilaisuuden entistä avoimempi ilmaiseminen näihin ihmisoikeuksiin.
"Uskonnonvapaus kuuluu ihmisoikeuksiin", hän kuittaa.