Turkin pääministeri Ahmet Davutoglu ilmoitti yllättäen torstaina, että ei asetu ehdolle AKP-puolueen puheenjohtajaksi parin viikon päästä pidettävässä puoluekokouksessa. Ilmoitus merkitsi käytännössä myös sitä, että Davutoglu luopuu pääministeriydestä.
Davutoglu on ollut presidentti Recep Tayyip Erdoganin pitkäaikainen tukija, mutta itsevaltaisen presidentin silmissä tämä ei lopulta pääministeriä pelastanut – tällä kun oli suurista poliittista kysymyksistä myös omia näkemyksiä. Turkkilaisten viestinten mukaan Erdogan nimenomaan pakotti pääministerin eroamaan.
Turkinyhteiskunnallinen ilmapiiri on jännittynyt useista syistä, joista yksi on Ergoganin keinoja kaihtamaton pyrkimys kasvattaa valtaansa. Oppositio on nyt saanut uuden todisteen Erdoganin yksinvaltaisista tavoitteista. Jää nähtäväksi, johtaako tilanne nyt mielenilmauksiin tai levottomuuksiin. Monet aiemmat voimannäytöt presidentti on tukahduttanut vailla tunnontuskia.
Lähes 80 miljoonan asukkaan Turkin sisäinen poliittinen valtakamppailu ei aiheuttaisi läntisemmän Euroopan näkökulmasta erityisiä huolia, ellei Turkilla olisi juuri nyt keskeistä roolia Euroopan pakolaisongelman hoidossa. EU teki Turkin kanssa maaliskuussa sopimuksen, jonka mukaan se ei päästä Lähi-idästä tai kauempaakaan tulevia pakolaisia jatkamaan vapaasti kohti Kreikkaa ja muita unionimaita.
Sopimus on tämän mennessä toiminut tehokkaasti. Turvapaikanhakijoita on tullut Turkista Kreikkaan viime viikkoina vain joitakin tusinoita päivässä, kun aiemmin lukema saattoi nousta tuhansiin.
EU:n kanssa tehdyn sopimuksen pääneuvottelija Turkin puolelta oli nimenomaan pääministeri Davutoglu. Samaan aikaan presidentti Erdogan jatkoi sormen heristelyä ja uhoamista EU:n suuntaan.
Vakava huolenaihe unionissa on nyt se, miten Turkin ja EU:n suhteelle ja ennen kaikkea Turkin kanssa solmitulle pakolaissopimukselle käy. Virallisesti unioni on vielä odottavalla kannalla, mutta monen asiantuntijan mukaan sopimuksen murentuminen on nyt lähellä.
EU:n ja Turkin välisellä neuvottelupöydällä on nyt myös toinen suuren mittaluokan kysymys, joka liittyy pakolaisten vastaanottosopimukseen: turkkilaisten viisumivapaus EU:hun. Se on myönnytys, jonka unioni lupasi Turkille vastapalveluksena avusta pakolaiskriisin hoidossa.
Viisumivapauden voimaantulo ei ole vielä kovinkaan lähellä, vaikka EU:n komissio keskiviikkona jo esitti Turkille sitä osittain. Erdoganin toimien ja Turkin heikentyneen ihmisoikeustilanteen takia sopimuksen hyväksyntä ei jäsenmaissa ja EU-parlamentissa kuitenkaan ole läpihuutojuttu.
Mahdollinen vaihtoehto on siis sekin, että sopua viisumeista ei osapuolten välillä synny, mikä todennäköisesti johtaisi takaisinottosopimuksen murentumiseen ja uuteen voimakkaaseen pakolaisvirtaan Kreikan rannoilla. EU:lla on nyt vain hankalia ja vielä hankalampia vaihtoehtoja.
Pääkirjoitus