Turkkia on nimitetty Euroopan Kiinaksi. Se onkin 20 suurimman talouden joukossa maailmassa. Euroopan näkökulmasta markkinat ovat suorastaan valtaisat, sillä Turkissa asuu 80 miljoonaa ihmistä, suunnilleen saman verran kuin sen tärkeimmän kauppakumppanin Saksan alueella. Toisaalta turkkilainen tuottaa vasta noin viidenneksen siitä, mitä saksalainen suhteessa bruttokansantuloon.
Finanssikriisi iski Bosporillakin lommon tilastoihin, mutta viime vuonna Turkin talous kasvoi taas kahdeksan prosenttia. Kauppakeskuksia nousee joka puolelle ja hallitus kaavailee miljardi-investointeja niin tiestöön kuin terveydenhoitoonkin.
Miksi liittyisimme konkurssikypsään EU:hun, turkkilaiset kysyvät itsetietoisesti. Ehkä Eurooppa tarvitsee Turkkia pian enemmän kuin Turkki EU:ta.
Turkin on ennakoitu pian ohittavan Kiinan kasvuvauhdissa. Keskiluokka vahvistuu koko ajan, samoin ostovoima. Naisillekin on uusi muotilehti, joka tasapainoilee luksuksen ja huivien välissä. Kansa ei myöskään uhkaa eläköityä muun Euroopan tahtiin: joka toinen turkkilainen on alle 30-vuotias.
Valtaa pitävä AK-puolue on tuonut paitsi kaivattua vakautta myös uudistuksia. Valtion finanssitkin ovat kunnossa, päinvastoin kuin euromaissa.
Vaan on ongelmakin. Turkkilaiset kuluttavat liian rajusti: maa tuo paljon ja vie liian vähän.
Jotta vienti lisääntyisi, on parannettava yhteistyötä. Yliopistoja ja teollisuutta opetetaan löytämään toisensa. Lisäksi etsitään liittolaisia. Niin Saksa kuin Kiinakin luotaavat tilaisuuksia.
Turkkilais-suomalaisen kauppaneuvoston puheenjohtaja Halil Kulluk siteeraakin 1200-luvun runoilijaa: "Kun matkii muita, hukkaa itsensä...kun astuu itsensä ulkopuolelle, löytää todellisen itsensä."
Business Oulu on tehnyt ensimmäisen toimintavuotensa aikana kolme merkittävää avausta. Se on nostanut vientiponnistelujen kohteiksi Kazakstanin, Manausin Brasiliassa sekä nyt Turkin.
Turkkilaiset ovat kuluneella viikolla tutustuneet Oulun seutuun peräti 16 hengen seurueen voimin. Edustajat ovat tulleet kolmesta keskenään kilpailevasta kaupungista. Turkin liike-elämän keskuksen Istanbulin lisäksi yhteyksiä etsivät pääkaupunki Ankara sekä auto- ja tekstiilikaupunki Bursa, joka on myös Oulun ystävyyskaupunki.
On korkea aika yhteistyölle. Aikavyöhykekin on sama.
Strategisesti Turkki sijaitsee keskellä valtavia, kasvavia markkinoita. Euraasia kuhisee pieniä, eteenpäin ponnistelevia valtioita. Etelässä taas odottavat Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka yli 300 miljoonan asukkaansa kera.
Yritys tarvitsee paikallisen yhteistyökumppanin ja rohkeutta ottaa laskelmoituja riskejä, neuvoo entinen Turkcellin hallituksen jäsen.
TeliaSonera näyttää mallia. Se on seikkaillut Turkissa 1986 alkaen. Vaikka Turkcellin omistussuhteet ovat aiheuttaneet teliasoneralaisille harmaita hiuksia, niin tulosta syntyy. Maan suurin telekommunikaatioyritys kerää kokonaistuotoista 40 prosenttia. Myös hub toimii: firmaketju jatkuu maa maalta Kiinan rajalle asti.
Suomesta turkkilaiset tuntevat myös Wärtsilän, Pöyryn ja Componentan.
Nyt olisi sitten suomalaisten pk-yritysten vuoro. Vaikka helppoja ratkaisuja ei olekaan tarjolla, kotityönsä tekevä voi päästä Bosporin salmen kautta kiinni liiketoimintaan vaikka Georgiasta Kiinaan.
Isot Bric-maat, kuten Brasilia, missä pääministerikin juuri vieraili, sen sijaan saattavat vaatia pk-yritykseltä ehkä liiankin suuria voimavaroja.
Turkin hallitus rakentaa juuri kannustepakettia ulkomaisille yrityksille. Turkkilaiset tahot puolestaan tarjoutuvat kriisinkestäviksi liittolaisiksi: "Me olemme harjoitelleet", Kulluk viittaa Turkin kirjavaan menneisyyteen: "Meidät on rokotettu kriisien varalta."