Turkin ja EU:n vaikeuksissa olevia suhteita pohditaan maanantaina korkeimmalla tasolla Bulgariassa. Varnan neuvotteluihin saapuvat niin Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kuin Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker.
Tukholman yliopiston Turkki-tutkimuksen instituutin johtajan Paul T. Levinin mukaan Turkin puolelta huippukokoukseen on viritelty suuriakin toiveita ”uudesta alusta” Turkin ja EU:n suhteissa. Ne jäävät todennäköisesti haaveiksi, sillä EU:n puolella ei ole nykytilanteessa haluja syventää kumppanuutta.
Samalla kannalla on Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Hänen mukaansa tapaamista voi luonnehtia lähinnä kriisinhallinnaksi.
- Luulen, että siellä puhutaan asioista, joista yhteisymmärrys pystytään löytämään, pakolaiskriisin hoitamisesta ja ennen muuta sen rahoituksesta, Alaranta sanoo.
Turkki ja EU sopivat vuonna 2016 järjestelystä, jonka myötä Kreikkaan saapuneet turvapaikanhakijat palautettaisiin Turkkiin. Tulijoiden virta Balkanin reittiä Eurooppaan on sopimuksen jälkeen vähentynyt, mutta sopimuksen toimeenpano on edennyt onnahdellen. EU-maat ovat muun muassa olleet haluttomia ottamaan vastaan syyrialaispakolaisia Turkista.
Sotatoimet Syyriassa eivät miellytä EU:ta
EU aikoo kuitenkin maksaa suurta pakolaisjoukkoa majoittavalle Turkille uuden kolmen miljardin euron erän pakolaisista huolehtimiseen. Alarannan mukaan eurooppalaisissa puheenvuoroissa kuultaa huoli siitä, että Turkki lakkaisi kunnioittamasta pakolaissopimusta.
Jo vuonna 2005 aloitetut neuvottelut Turkin EU-jäsenyydestä sen sijaan ovat käytännössä pysähdyksissä - vaikka Turkki yhä virallisesti on jäsenehdokas. Osapuolet ovat sanailleet kiivaasti Turkin aloitettua mittavat puhdistukset kesän 2016 epäonnistuneen sotilasvallankaappauksen jälkeen. Erdoganin yhä itsevaltaisempi hallinto ja oikeusvaltion rapautuminen arveluttavat EU:ta.
Tuorein erimielisyyden aihe on Turkin aloittama laaja hyökkäys Syyrian kurdialueelle, joka esimerkiksi Saksan liittokansleri Angela Merkel kovin sanoin tuomitsi. Sotatoimet ovat ajaneet ainakin 150 000 ihmistä pakolaisiksi, ja Turkki on vihjannut voivansa tuoda kurdien aiemmin asuttamalle alueelle muita syyrialaispakolaisia.
- Onhan sitä poliittisesti hyvin vaikea selittää EU-kansalaisille, miksi Turkin kanssa halutaan tehdä yhteistyötä ja miksi se yhä on EU:n jäsenehdokas, Levin myöntää.
Hänen mukaansa EU:lla ei kuitenkaan ole nykytilanteessa juuri vaihtoehtoja. Turkki on omalta osaltaan sanonut, ettei se aio jäsenyysneuvotteluprosessia katkaista.