Turkisalan yrittäjiä huolettaa, miten alalle saataisiin lisää nuoria yrittäjiä. Yhtenä ratkaisuna turkistiloille toivotaan lomitusjärjestelmää, joka mahdollistaisi lyhytaikaisen irtaantumisen työstä. Hallikasvatuksen yleistyminen taas parantaisi sekä eläinten että yrittäjän olosuhteita ja turvallisuutta.
- Nuori polvi ei halua enää sitoa itseään seitsenpäiväiseen työviikkoon ympäri vuoden, Lappajärvellä minkkejä ja kettuja kasvattava Esa Rantakangas perustelee.
Turkisalan näkymiä pohdittiin keskiviikkona Vantaalla järjestetyssä Turkiskaupan liiton ja Turkiseläinten kasvattajien liiton seminaarissa.
Valtaosa osa suomalaisista turkisalan yrityksistä on pieniä perheyrityksiä, joista 1 600 on turkistiloja ja noin sata harjoittaa pukineiden valmistusta, vähittäis- tai tukkukauppaa. Suomessa toimii lisäksi toinen maailman suurista turkisten huutokauppaliikkkeistä, vantaalainen Turkistuottajat Oyj. Turkisten alkutuotantoa harjoitetaan pääosin Länsi-Suomen läänissä suomen- ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.