Vaikka EU:n päämajasta Brysselistä löytyy kosolti asiantuntemusta, ovat jotkut erityisalat lapsipuolen asemassa.
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio pelkää, että turkistuottajien ääni hukkuu matkalla - tai viimeistään paikan päällä. Syy on se, että turkistuotanto on täysin tuntematon laji monelle 25 jäsenmaalle.
"Kun tietämystä ei ole, ei ole intressiäkään. Homma voi mennä älyttömyyksiin saakka, jolloin EU-edustajat vain kalastelevat poliittisia pisteitä", Husu-Kallio murahti Kaustisella, jossa vietettiin Suomen turkiseläinten kasvattajain liiton (STKL) ympäristöpäivää.
Husu-Kallio on entinen EU-komission virkamies, joten hän tietää, mistä Brysselissä tiedetään. "Mitä kansallisemmin turkistuottajat voivat asioistaan päättää, sitä parempi. Brysselissä tarvitaan ystäviä - sellaisia, jotka ymmärtävät asian. Itse ajaisin asiaa EU-tasolle vain, jos tietäisin, että jäsenvaltioissa riittää ystäviä", Husu-Kallio linjasi.
Vahva osaaminen
Eviran pääjohtaja korosti, että hän puhui itsenään - ei entisenä komission virkamiehenä tai pääjohtajana.
"Ymmärrän turkiselinkeinon alueellisen merkityksen. Se kuuluu suomalaiseen tuotantoon. Meidän pitää yhdessä - tuottajien ja valvojien - löytää tapa toimia, että jatkumoa on", Husu-Kallio vaati.
Husu-Kallion mielestä Suomessa on mitä parhain eurooppalainen turkiseläinten kasvatustietämys. Vahvuutta pitäisi käyttää hyväksi.
"Niin monella tilalla on pitkäaikainen kokemus ja asiantuntemus kasvatuksesta. Siitä on syytä olla ylpeä."
Pohjois-Suomen turkiseläinten kasvattajien toiminnanjohtaja Hannu Kärjä nyökytteli pääjohtajan sanojen tahtiin.
"Omaa aktiivista roolia ei saa väheksyä. Pystymme vaikuttamaan", Kärjä uskoi.
Kierrätys päivän sana
Hannu Kärjä kannusti omiaan "pommittamaan" päättäjiä lihaluujauhon tuontiasetuksen purkamiseksi. Tällä hetkellä tuontia ei sallita TSE-tautien eli muun muassa naudan BSE- ja lampaan scrapie-tartuntojen pelon vuoksi.
Turkiselinkeinolla on merkittävä rooli juuri elintarviketuotannon sivutuotteiden kierrätyksessä. Teuraseläinten osat, joita ei kaupallisista syistä käytetä ihmisravinnoksi, jauhetaan turkiseläinten ravinnoksi.
"Jopa 60 prosenttia turkiseläinten ravinnosta hoidetaan kierrätyksen kautta", Husu-Kallio alleviivasi.
Turkistiloilla ympäristökysymykset ovat jokapäiväisiä, tarkasti seurattuja asioita. Vuosi sitten käyttöön otettu ympäristökäsikirja pitää sisällään kaiken tarvittavan.
"Paperisota ei ole hupia vaan kaikki lähtee jokaisen tilan omasta kirjanpidosta. Jokainen tila on osa kansallista pakettia, jonka pohjalta valtakunnallista tilannetta arvioidaan. Tilojen pitää vakuuttaa, että järjestelmä toimii", Husu-Kallio vaati.
Eviran pääjohtajaa lämmittää tilastotieto, että tiloilla EU-eläinsuojelutarkastuksissa paljastuneiden rikkomusten määrä väheni vuonna 2005 edellisvuodesta. Joka neljänneltä tilalta löytyi silti rikkomuksia, joista 60 prosenttia oli suoraan eläinten hyvinvointiin vaikuttavia.
"Trendi on laskeva, mikä kuvaa ammattikunnan suhtautumista asiaan", Jaana Husu-Kallio kiitteli.
STKL:n toiminnanjohtajan Tuula Dahlmanin mukaan liiton tavoitteena on puutosten ja epäkohtien suhteen nollatoleranssi.
"Silloin voidaan aidosti katsoa Suomen turkistilojen täyttävän toiminnan edellytykset kaikilta osin", hän on sanonut.