Kalevan pääkirjoituksessa käsiteltiin 24.1. turkistuotannon tulevaisuutta. Turkiksista kirjoitettiin kuin kyseessä olisi mikä tahansa vaateteollisuudessa käytettävä materiaali.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että turkistuotanto on sekä eläinten hyvinvoinnin että ympäristön näkökulmasta kestämätöntä. Lisäksi suurin osa turkiksista käytetään koristeisiin, kuten hupunreunuksiin ja pipon tupsuihin, joiden tarpeellisuutta ei voi perustella edes materiaalin lämmittävyydellä.
Vuoden 2013 turkistarhauksen kieltämistä vaatineen kansalaisaloitteen tuloksena eduskunta halusi, että turkisasetuksen vaatimuksia tiukennetaan. Turkistyöryhmän toiminta kuitenkin keskeytettiin, eikä hyvinvointivaatimuksia ole vieläkään tiukennettu.
Turkistiloilla todetaan silti jatkuvasti eläinsuojelulain rikkomista. Vuonna 2016 otantaan perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa kahdella kolmesta (66 %) tarkastetusta turkistilasta havaittiin rikkomuksia.
Myös maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on esittänyt vastikään huolensa turkiseläinten hyvinvoinnista.
Kirjoituksessa nostettiin esiin usein esitetty huoli turkistuotannon siirtymisestä maihin, joissa lainsäädäntö on vielä huonompi kuin Suomessa. Suomalainen turkisala on kuitenkin itse aktiivisesti kehittänyt turkistarhausta muun muassa Kiinassa, ja Viron suurin turkistarha on suomalaisessa omistuksessa.
Silti turkistuotanto on laskusuunnassa globaalisti. Esimerkiksi Kiinassa minkinkasvatus on romahtanut 18 miljoonasta kahdeksaan miljoonaan yksilöön.
Myös turkiksista luopuvat yritykset ja kuluttajien asenteet vaikuttavat enenevässä määrin turkisten vähentyneeseen kysyntään.
On erittäin positiivista, että uutisia turkistarhauksesta luopuvista maista ja turkistuotteiden käyttämisestä luopuvista yrityksistä tulee kiihtyvällä tahdilla. Nämä ovat hyviä esimerkkejä Suomelle.
Turkistarhauksen yleinen hyväksyttävyys on jo nyt hutera. Vuonna 2013 kansalaisaloitteen allekirjoitti yli 69 000 suomalaista, tuhannet ihmiset ovat toistuvasti vaatineet suomalaisyrityksiä luopumaan turkistuotteiden käytöstä ja nyt lähes 100 000 suomalaista on allekirjoittanut vetoomuksen paremmasta laista, jossa vaaditaan myös turkistuotannon lopettamista.
Lausuntokierroksella oleva luonnos laiksi eläinten hyvinvoinnista määrää, että eläimen pysyvän pitopaikan on oltava riittävän tilava ja sopiva eläimen liikkumiseen, lepoon, kehon huoltoon, ravinnon etsintään sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyvien olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen. Turkistarhalla nämä tarpeet eivät voi toteutua.
Tutkimustieto, kansalaismielipide ja kansainväliset esimerkit puhuvat kaikki turkistarhauksen kieltämisen puolesta. Turkistarhaus tulisikin kieltää siirtymäajalla, joka mahdollistaisi myös sosiaalisesti kestävän siirtymän tuottajille uuteen elinkeinoon.
Heidi Kivekäs
toiminnanjohtaja (vs.)
Laura Uotila
eläinsuojeluasiantuntija
Animalia
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.