Kymmenet turkkilaiset ovat saaneet syytteen osallistumisesta vallankaappauksen valmisteluun.
Istanbulilainen syyttäjä ilmoitti maanantaina, että yhteensä 86:ta ihmistä syytetään muun muassa aseellisen ryhmän perustamisesta ja yrityksestä kaataa hallitus voimakeinoin.
Syytteet tähtäävät äärikansallismielisen Ergenekon-ryhmän toimintaa vastaan.
Ryhmän uskotaan pyrkineen horjuttamaan maata hallitsevan maltillisen islamistipuolueen AKP:n asemaa ja luomaan sopivat olosuhteet armeijan vallankaappaukselle.
Lehtitietojen mukaan syytettyjen väitetään muun muassa valmistelleen jonkinlaisen kaaoksen aikaansaamista, jota seuraisi sotilasvallankaappaus ja pääministeri Recep Tayyip Erdoganin syrjäyttäminen.
Viranomaiset ovat jo aiemmin pidättäneet 48 ihmistä tapaukseen liittyen.
Viime viikolla Turkkia kuohutti tieto, jonka mukaan pidätettyjen joukossa on kansallismielisen pienpuolueen johtaja, sanomalehden päätoimittaja sekä eläkkeellä olevia armeijan upseereita. Heitä vastaan nostettaneen syytteet erikseen.
Ergenekonin vastaisen oikeusjutun valmistelu alkoi vuosi sitten, kun poliisi löysi istanbulilaisesta asunnosta kranaatteja ja muita räjähteitä.
Viranomaisten mukaan räjähteitä on käytetty esimerkiksi iskussa istanbulilaista sanomalehteä vastaan.
Oppositio: Syytteet ovat hallituksen kosto
Jotkut maallisen opposition edustajat ovat esittäneet, että vallankaappaussyytökset ovat hallituksen järjestämiä kostotoimia oppositiota vastaan. Opposition mukaan hallitus yrittää kääntää syytteillään huomion pois AKP:ta itseään vastaan käytävästä oikeusprosessista.
Turkin perustuslakituomioistuimen on määrä päättää kolmen viikon kuluessa, kielletäänkö uskonnollismielisen AKP:n toiminta maallisen perustuslain vastaisena.
Jos AKP todetaan laittomaksi, myös pääministeri Recep Tayyip Erdogan ja presidentti Abdullah Gül joutuisivat väistymään politiikasta.
AKP ja Erdogan nousivat valtaan murskavoitolla Turkin vuoden 2002 vaaleissa.
Valtataistelu myllertää taustalla
Joidenkin arvioiden mukaan rinnakkaisissa oikeusjutuissa onkin kyse uskonnollismielisen ja maallisen poliittisen eliitin valtataistelusta.
Poliittisen järjestelmän maallisuutta tarkasti vartioivan armeijan johdosta on arvosteltu hallitusta yrityksistä nostaa islaminuskon merkitystä Turkissa.
Viime vuosikymmeninä Turkin armeija on ottanut vallan käsiinsä kolme kertaa. Viimeksi armeija otti vallan vuosina 1980 ja 1960.
Maalliset tahot pelkäävät, että uskonnollismielinen AKP haluaa tuhota modernin Turkin perustajan Mustafa Kemal Atatürkin perinnön saattamalla voimaan islamilaisen sharia-lain.
Maltillinen islamistipuolue AKP on tyrmännyt väitteet toistuvasti.
EU:n jäseneksi mielivän Turkin hallitus on viime aikoina pyrkinyt uutterasti vahvistamaan demokratiaa unionin jäsenyysehdot täyttääkseen.