Tur­kis­sa odottaa valtava kakku

Turkin bruttokansantuote on pelkästään menneiden kolmen vuoden aikana paisunut peräti neljänneksellä.

Valtaosin Euroopan puolella sijaitseva Istanbul on maansa näyteikkuna ja samalla kaupan sekä tuotannon keskus. Perinteinen basaaritalouskin järjestää herkkunsa uuteen uskoon.
Valtaosin Euroopan puolella sijaitseva Istanbul on maansa näyteikkuna ja samalla kaupan sekä tuotannon keskus. Perinteinen basaaritalouskin järjestää herkkunsa uuteen uskoon.

Turkin bruttokansantuote on pelkästään menneiden kolmen vuoden aikana paisunut peräti neljänneksellä. Turkin talous sivakoikin kohti muodonmuutosta ihan toista tahtia kuin maan poliittinen ilmapiiri, joka nojaa vaalien lähestyessä yhä raskaammin taaksepäin. Suomalaisyritysten heräämistä vielä odotellaan.

"Suomalaiset eivät ole tarpeeksi kiinnostuneita", valittelee Finpron pitkäaikainen Turkin toimiston päällikkö Samil Yavan ja ihmettelee sitä, miksi selkeästi heikommat Bulgarian ja Romanian markkinatkin luokitellaan tärkeämmiksi suomalaisyrityksissä. "Yritykset seuraavat toisiaan", hän huokaa.

"Turkissa odottaa iso kakku. Suomalaiset ovat vähän myöhässä täällä", hoputtaa myös rakennusyrittäjä, Prometin hallituksen puheenjohtaja Mehmet Kaba F;. "Istanbul on täynnä rakennustyömaita."

Rakennusala vahvistuu viidenneksen vuosittain. Pelkästään asuntoja rakennetaan kuluvana vuonna 20 miljardin euron edestä. "Meillä turkkilaisilla on aina rahaa tyynyn alla. Nyt kaikki haluavat sijoittaa asumiseen", Kaba F; nauraa.

Promet taas haluaa välittää vain suomalaisia saunoja. Kokemusta on jo 15 vuoden takaa ja Kaba F; on vasta käynyt Espoon asuntomessuja myöten etsimässä yhteistyökumppaneita.

"Ikeakin on Turkissa", vetoaa puolestaan Huhtamaen toimitusjohtaja Bülent F;amli ja tuumaa: "Se on merkki vakaudesta."

Suomen pioneeri Istanbulissa uskoo Turkin markkinoihin. Huhtamaki on paisunut puolta isommaksi kuluvalla vuosikymmenellä. Uusinvestoinnit nostavat 240 työntekijän tehtaan pakkaustuotantovolyymiä piakkoin viidenneksellä.



Pohja kunnossa


"Kahden maamme välillä on miljardien, miljardien bisnes lähitulevaisuudessa", suitsuttaa myös ulkomaan kauppasuhteiden DEIK:in turkkilaissuomalaisen kauppaneuvoston puheenjohtaja Yilmaz Çakir.

Çakirin mielessä väikkyvät etenkin metsäteollisuuden mahdollisuudet. Toistaiseksi jää metsäsektorin tuottavuus Turkissa kymmenesosaan Suomeen verrattuna, hän muistuttaa.

Isot yritykset ovat jo haistaneet Turkissa muhivan kasvupotentiaalin. Telia Sonerakin katsastaa koettelemuksistaan huolimatta Turkissa uusia mahdollisuuksia. Seuraavaksi tähtäimessä ovat kiinteät verkot.

Lieneekin yhdestoista hetki tutkia Turkkia tarkemmin. Tänäkin vuonna maassa odotetaan 7,5 prosentin kasvuloikkaa. Edes maatalous, joka antaa yhä töitä joka kolmannelle turkkilaiselle, ei ole niin heikko kuin luullaan. Vihannesten ja hedelmien tuotanto kestää vertailun.

Turkin uusi nousu alkoi, kun Maailman valuuttarahasto IMF saneli talousromahduksen päätteeksi tiukat ehdot, joita AKP:n eli kehityspuolueen vetämä konservatiivihallitus on täyttänyt kuuliaisesti. Budjettikuri puree ja inflaatiokin on kuristettu jo 10 prosentin tuntumaan.

Pitkään Turkki uinui jossakin Mosambiquen tasolla suorainvestoinneissa. Kunnes viime vuonna maa vihdoin pinnisti toteuttamaan yksityistämisohjelmaansa. Käyntiin lähdettiin Türk Telekomin, öljynjalostaja Tüprasin ja teräsvalmistaja Erdemirin voimalla.

Nyt suorainvestointien odotetaan tuplaantuvan. Yksityistämislistalla on jopa satamia ja rautateitä, Çakir kertoo. Yrityksen perustaminen käy periaatteessa kahdessa päivässä.

Kilpailijat eivät nuku.
DEIK:in alla toimii 70 neuvostoa, joista pelkästään turkkilaissuomalaiseen kuuluu 700 jäsentä. Kaikkiaan maassa toimii jo 5 000 ulkomaalaisyritystä, niistä 150 on rankattu Fortune-lehden suurimpien listalla.

Viime aikoina on suhteita lämmitelty venäläisiinkin päin. Tästä on merkkejä jopa energia-alalla. Energiariippuvainen Turkki tavoittelee strategista asemaa öljy- ja kaasujohtojen läpikulkumaana. Modernista silkkitiestä itään lankeaisi isosti välitystuloja.

Energiahankkeiden mittasuhteet ovat valtavat. Vuosikymmenessä kaavaillaan investoitavan 128 miljardia euroa. Samalla aiotaan pelastaa Istanbulia halkova, ylirasitettu Bosporinsalmi uhkaavilta tankkerionnettomuuksilta.



Hyvä ponnahduslauta


Nopeimmin ovat toistaiseksi harpponeet pankit sekä telekom-ala. Vaikka vasta 27:llä sadasta asukkaasta on kännykkä, Turkki on jo kirinyt telekom-käyttäjänä viidenneksi suurimmaksi Euroopassa. Markkinoiden arvioidaan lähes tuplaantuvan vuoteen 2010.

Suomessa Turkcell on menettänyt maineensa, mutta Turkissa Soneran ja Cucurova-perheen perustama teleoperaattori edustaa historian suurinta menestystarinaa. "Se on Turkin tuottavin yritys", huokaa toimitusjohtaja Ahmet F;efik Öngün Gantek Technologiesta.

Ict-markkinat ovat paisuneet Turkissa viidenneksellä viimeiset neljä vuotta, Öngün raportoi. "Rakennamme yhä infrastruktuuria, joten laitteet ovat vielä pääroolissa."

"Turkki on hyvä ponnahduslauta", Öngün suosittaa myös lähimarkkinoita. Gantek toimii paitsi Kreikassa myös Georgiassa, Moldovassa ja Kazakstanissa.

"Suurin pullonkaula on henkilökunta", Öngün valittaa: "Vodafone tulee ja nappaa ensiksi parhaat ihmisemme."

Ilmoita asiavirheestä