Turkin ja EU:n neuvotteluissa pakolaiskriisin hoidosta ei ole tehty vielä päätöksiä, sanoo Turkin hallitsevan AK-puolueen edustaja. Hänen mukaansa neuvottelut jatkuvat.
Puolueen lausunnossa varoitetaan kytkemästä pakolaiskysymystä Turkin EU-pyrkimyksiin. Tiedottaja Ömer Celik sanoi, että asiassa ei pitäisi tapahtua "poliittista lahjontaa".
EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kertoi yöllä, että osapuolet olisivat sopineet askelmerkeistä, joilla pakolaiskriisiä pyritään ratkomaan yhdessä. Komission mukaan Turkki olisi rajoittamassa tulijoiden määrää ja vastineeksi EU-maat olisivat vauhdittamassa neuvotteluja viisumivapaudesta.
Kiistaa on myös siitä, millä summalla EU-maat auttaisivat Turkkia kriisin hoidossa. Turkki on pyytänyt EU-mailta kolmea miljardia euroa. Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi EU-maiden harkitsevan asiaa. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli varauksellisempi. Hän sanoi, että Turkin pyyntöön ei ole suostuttu.
Pakolaisneuvonta huolissaan
Pakolaisneuvonta ry on huolissaan siitä, että EU:lla ei ole muuta tavoitetta kuin estää ihmisiä tulemasta Turkin kautta EU-maihin. Neuvottelut ovat näyttäneet kaupankäynniltä.
- Jos keskitytään vain siihen, että tänne ei pääse ihmisiä, siihen torjuntapuoleen, ei se millään tavalla edistä ratkaisua, sanoo järjestön tiedottaja Sanna Rummakko.
- Pitäisi enemmän panostaa ensinnäkin siihen, että suojelua voi hakea ja saada, jos kriteerit täyttyvät - ja toisaalta pakolaisuutta tuottavien tekijöiden ja konfliktien ratkaisemiseen.
Tärkeää olisi muun muassa se, että pakolaisleireille saataisiin lisää apua.
- Nyt YK:n pakolaisjärjestö UNHCR pyörittää niitä noin kolmasosalla siitä rahasta, mitä sinne oikeasti tarvittaisiin. Siellä ei ole inhimilliset olosuhteet, Rummakko sanoo.
EU-maat tiivistävät yhteistyötä unionin ulkorajoilla
EU-maat tiivistävät yhteistyötä unionin ulkorajoilla siirtolaisten määrän rajoittamiseksi. EU-johtajat linjasivat huippukokouksessaan, että yhteistyö tähtää yhtenäiseen valvontajärjestelmään. Käytännössä se tarkoittaa EU:n rajavalvontavirasto Frontexin roolin vahvistamista.
Frontexin kautta voitaisiin esimerkiksi lähettää yhteisiä rajajoukkoja tehostamaan ulkorajojen valvontaa. Tämä edellyttää, että EU-maat tarjoavat henkilökuntaa Frontexin käyttöön.
Ranska ajaa EU:hun yhteisestä raja- ja merivartiostoa, mutta monissa jäsenmaissa kuten Suomessa tähän suhtaudutaan varauksellisesti. Suomi korostaa, että Venäjän vastainen raja halutaan pitää omassa kontrollissa.