Nikosia Juuri kun Turkin ulkopoliittinen johto ehti hieman hengähtää kiville menneen ja maan EU-suhteita jälleen vahingoittaneen Kyproksen konfliktin ratkaisuyrityksen jälkeen, edessä oli entistä suurempi haaste: miten suhtautua Yhdysvaltojen pyyntöön saada käyttää Turkkia lähtöalustana Irakia vastaan. Amerikkalaisten niin sanottu A-suunnitelma sisälsi oikeuden ylilentoihin, tukikohtien käyttöön ja ennen muuta noin 60 000 miehen vahvuisten maajoukkojen operaatioon Turkista Pohjois-Irakiin.
Ensimmäisessä vaiheessa Turkin parlamentti vastasi niukalla enemmistöllä kieltävästi USA:n suunnitelmalle. Seuraavassa vaiheessa maan uusittu johto aloitti basaarikaupan pidon. Sen ytimenä oli neuvotella Yhdysvalloilta korkeampi hinta suunnitelman A sallimisesta.
Vaikka USA viestitti kaiken aikaa, että viimeinen tarjous (kuusi miljardia dollaria suoraa apua ja 24 miljardia luottoja) oli todella viimeinen tarjous, Turkki ei ottanut tätä tosissaan. Maa selvästi arvioi arvonsa liian korkeaksi. Ilmeisesti turkkilaiset myös ajattelivat, ettei Yhdysvalloilla ollut B-suunnitelmaa.
Yhdysvalloilla oli B-suunnitelma ja niinpä se alkoi viikonvaihteessa siirtää joukkojaan itäiseltä Välimereltä Suezin kautta Persianlahdelle. Samaan aikaan Turkin johto ilmoitti sallivansa vain ilmatilansa käytön sotatoimiin Irakia vastaan.
Tilanteen on tehnyt entistä hankalammaksi kysymys Pohjois-Irakin kurdien asemasta ja Mosulin ja Kirkukin öljystä. Turkin johto pelkää Irakin hajoavan osiin ja mahdollistavan kurdivaltion synnyn Irakin pohjoisosaan. Kehityksellä saattaisi olla vaarallinen heijastusvaikutus Turkin kurdien itsenäisyyshankkeisiin.
Niinpä Turkki on viime vuosien aikana pitänyt pienen sotilasosaston Irakin puolella. Viime viikon lopulla Turkin ulkoministeri ilmoitti maan armeijan tunkeutuneen alueelle noin 1 500 sotilaan voimin. Tieto kiistettiin nopeasti ja sunnuntaina jopa Irakin kurditkin ilmoittivat, ettei siellä ketään ole. Sopan keitto jatkui maanantai-aamuna, kun Turkin pääministeri ilmoitti, etta maan joukot ovat nyt menossa Irakin puolelle.
Kysymys on entisestään vaurioittanut muutoinkin alavireisia suhteita Yhdysvaltojen ja Turkin välillä, sillä Turkin tunkeutuminen Irakin puolelle uhkaa saattaa USA:n kaksi liittolaista - kurdit ja turkkilaiset - sotaan. Kyseessä on todellinen kauhuskenario.
Sen sijaan, että voittoisat amerikkalaisjoukot olisivat marssimassa kohti Bagdadia myös pohjoisen suunnasta, osa niistä kierää maailman meriä matkalla sotaan ja osa on vaarassa sitoutua uuteen konfliktiin. Kaikki tämä uskolliseksi liittolaiseksi ajatellun Turkin ansiosta. Parhaimmillaankin sillä on paljon paikattavaa tuleviksi vuosiksi.