Turkin EU-jäsenyysneuvottelujen jatko tai hyytyminen ratkeaa ensi viikon loppuun mennessä. EU-maat valmistautuvat ottamaan asiaan kantaa maanantain ulkoministerikokouksessa ja todennäköisesti myös loppuviikon huippukokouksessa.
Laajentumiskeskustelu on muutenkin kuin Turkin osalta pääaiheita Suomen puheenjohtajuuskauden loppuhuipennuksessa, ensi viikon torstaina ja perjantaina pidettävässä huippukokouksessa.
Bulgaria ja Romania toivotetaan tervetulleeksi vuodenvaihteesta lähtien. Turkin jäsenyysneuvottelut hidastuvat jos ja kun sen neuvottelujen osa-alueita jäädytetään.
Turkki on esittänyt EU:n suunnitelmille voimakkaan vastalauseensa. EU päättää kuitenkin vastatoimista sille, että Turkki ei ole täyttänyt velvoitteitaan ja päästänyt Kyproksen aluksia ja lentokoneita satamiinsa ja kentilleen.
EU-maiden keskuudessa on useita erilaisia näkemyksiä siitä, millaisiin toimiin Turkkia kohtaan pitäisi ryhtyä, mutta valtiosihteeri Jari Luoto arveli maanantaina silti, että yksimielinen ratkaisu syntyy. Joka tapauksessa on selvää, että ellei Turkki muuta kantaansa, sen neuvottelut viivästyvät.
-- Jos tässä ei mitään liikettä tapahdu ennen ulkoministerikokousta 11. joulukuuta, on vaikeata nähdä miten voitaisiin olla vetämättä tätä johtopäätöstä, Luoto sanoi.
EU-maista muun muassa Ruotsi ja Britannia haluaisivat lieventää Turkin vastaisia toimia, mutta esimerkiksi Ranska ja Saksa vaativat tiukempaa linjaa, samoin Itävalta ja Kypros.
Perustuslaista hissukseen
Huippukokous saa myös kuulla pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) raportin EU:n perustuslain näkymistä. Suomi sai viime kesänä tehtäväkseen käydä siitä luottamuksellisia keskusteluja kaikkien jäsenmaiden kanssa, jotta selviäisi miten kariutunutta perustuslakia voitaisiin elvyttää. Seuraava puheenjohtajamaa Saksa jatkaa työtä keväällä.
Kokouksessa keskustellaan lisäksi myös oikeus- ja sisäasioista ja päätöksenteon tehostamisesta, maahanmuutosta ja ulkorajavalvonnasta, energia- ja ilmastoaiheista, Lähi-idän ja Iranin tilanteesta.