Bryssel EU-maat ja Turkki pääsivät sitkeiden neuvottelujen jälkeen yhteisymmärrykseen Turkin jäsenyysneuvottelujen ehdoista perjantaina päättyneessä EU:n huippukokouksessa. Turkin pääministeri suostui antamaan suullisen vakuutuksen Kyproksen tunnustamisesta käytännössä ennen jäsenyysneuvottelujen alkamista ensi vuoden lokakuussa. Vakuutus Kyproksesta oli Turkille erittäin vaikea ongelma, ja turkkilaisten taholta sitä pidettiin uutena ehtona jäsenyysneuvotteluille.
"Uskon, että olemme kirjoittaneet historiaa. Turkki on hyväksynyt käden, jonka ojensimme. Päätös on kestävä myös tulevaisuudessa", totesi tyytyväinen Hollannin pääministeri Jan Peter Balkenende kokouksen päätyttyä.
Suullinen vakuutus tarkoittaa EU:n ja Turkin välisen, vuonna 1963 sovitun assosiaatiosopimuksen ulottamista kymmeneen uuteen jäsenmaahan, joista yksi on Kypros. Puheenjohtajamaa Hollanti yritti vaatia Turkkia parafoimaan eli vahvistamaan nimikirjaimin kyseinen sopimus. Se oli Turkille aivan liian pitkälle menevä vaatimus. Turkkilaislähteiden mukaan pääministeri Recep Tayyip Erdogan ei olisi voinut palata kotimaahan sellaisen päätöksen kanssa.
Vakuutus ei ole laillinen
Erdoganin suullinen vakuutus ja Balkenenden vastavakuutus, ettei Turkin antama vakuutus merkitse Kyproksen kreikkalaisen osan hallituksen tunnustamista eivät ole suoraan loppuasiakirjassa. "Se ei ole muodollinen eikä laillinen tunnustaminen", Balkenende korosti vielä lehdistötilaisuudessa Turkin lupauksesta.
Erdogan vakuutti lehdistötilaisuudessa, ettei Kyprosta koskevan tekstin allekirjoittaminen missään tapauksessa merkitse saaren hallituksen tunnustamista.
Diplomaattinen sananselitys katsottiin tarpeelliseksi, jotta Erdogan voi viedä viestin kotimaahan. Kypros on Turkin vaikein ulkopoliittinen ongelma, jonka selvittelyyn Erdoganilla ei edes ollut valtuuksia. Vaatimus oli kuitenkin esitetty jo muutama viikko sitten huippukokouksen päätöslauselmaehdotuksessa.
Kypros lisää löylyä
Kyproksen yhdistämistä koskevat neuvottelut kariutuivat viime keväänä saaren kreikkalaisen osan kielteiseen kansanäänestykseen. Saaren turkkilainen väestönosa hyväksyi sopimuksen.
Kypros päätti antaa myös kaksi yksipuolista julistusta, joiden sisällön odotettiin olevan liian kovia Turkille. Tämä ennakoi vielä uusia vaikeuksia ennen jäsenyysneuvottelujen aloittamista.
Saatuaan vahvistuksen neuvottelujen käynnistymisestä lokakuun kolmantena jo myöhään torstai-iltana Turkin ongelmaksi jäivät Kyproksen tilanne ja poikkeuksia ja turvajärjestelyjä koskevat loppuasiakirjan kohdat. Sekä poikkeuksia että pysyviä turvajärjestelyjä voidaan käyttää koskemaan ihmisten vapaata liikkumista, rakennepolitiikkaa ja maataloutta. Myös neuvottelujen lopputuloksen määrittämisestä taitettiin peistä.
Turkille eivät lopulta muut kohdat olleet ratkaisevia. EU-maat vahvistivat, että neuvottelujen tavoite on jäsenyys, mutta neuvottelujen lopputulosta ei kuitenkaan voi taata etukäteen. Asiakirjassa myös korostetaan, että ehdokasvaltio on mahdollisimman lujin sitein mukana eurooppalaisissa rakenteissa, jos se ei pysty täyttämään kaikkia jäsenyysvelvoitteita.
Jos Turkin kehitys uhkaa vaarantua, EU:n jäsenmaat voivat keskeyttää tai lopettaa neuvottelut jäsenmaiden kolmasosan ehdotuksesta. Päätös on tehtävä yksimielisesti. Aiemmin vain komissio on voinut tehdä ehdotuksen.
Erdogan oli valmis lähtemään neuvotteluista kesken kaiken kotiin. Balkenende, Britannian pääministeri Tony Blair ja Saksan liittokansleri Gerhard Schröder saivat hänet kuitenkin taivutelluksi jäämään. Blair toimi päivän aikana myös Balkenenden ja Erdoganin välillä viestinviejänä.