Euroopan unionin jäsenmaiden johtajat päättivät huippukokouksessaan joulukuussa, että EU aloittaa jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa lokakuussa. Neuvotteluille asetettiin kaksi ehtoa, jotka Turkki täytti kesällä.
Huippukokouksen päätös oli kiistaton ja selkeä. Siitä huolimatta jäsenyysneuvottelujen perään on alettu panna sellaisiakin kysymysmerkkejä, jotka eivät sinne enää kuulu. Unioni tekisi neuvottelumaineelleen karhunpalveluksen, jos se perääntyisi tekemästään päätöksestä ja menettelisi epäreilusti asettamalla Turkille uusia ehtoja. Jo jäsenyysneuvottelujen aloittaminen tarkoittaa, että niiden perimmäinen maali on täysjäsenyys.
Turkki on monille EU-maille kuten Saksalle ja Itävallalle ongelmallinen etenkin sen takia, että ne pelkäävät Turkin jäsenyyden myötä työvoimahyökyä. Työvoiman liikkuvuudelle asetettiin kuitenkin siirtymäaikoja jo kun Itä-Euroopan maat liittyivät unioniin. Niitä voidaan varmasti soveltaa myös Turkkiin.
Saksassa pidetään liittopäivävaalit 18. syyskuuta. Voittajiksi ennustettujen kristillisdemokraattien liittokansleriehdokas Angela Merkel on asettunut ainakin kampanjavaiheessa vastustamaan Turkin täysjäsenyyttä ja ehdottanut sille korvikkeena erityiskumppanuutta.
EU:n poliittisiin realiteetteihin kuuluu odottaa tärkeän jäsenmaan vaalien tulosta. Yhtä lailla on realiteetti, että vaalien jälkeen johtajat joutuvat ottamaan lusikan kauniiseen käteen. Saksan horjunta Turkin kysymyksessä voisi olla jo kohtalokasta, sillä EU:n veturimaista Ranska on jo aiemmin harannut Turkin jäsenyyttä vastaan.
Jäsenyysneuvottelujen aloittaminen laajentumiskomissaari Olli Rehnin johdolla ei tarkoita silti, että jäsenyys toteutuisi kivuttomasti ja nopeasti ja että Turkki olisi jo tehnyt kaiken tarpeellisen. Vaikka Kyproksen tunnustamista ei asetettu jäsenyysneuvottelujen ehdoksi, Turkin on otettava tämä askel. Mitä nopeammin se tapahtuu, sitä parempi neuvotteluille. Tunnustaminen liittyy YK:n pääsihteerin Kofi Annanin käymiin neuvotteluihin Kyproksen jälleenyhdistämisestä.
Turkin EU-jäsenyyteen liittyy myös yksi vähän keskusteltu näkökohta. Turkissa on terrorismin uuden aallon aikana tapahtunut useita pommi-iskuja. Mitä paremmin Turkki sidotaan Eurooppaan, sitä paremmin ehkäistään ennalta Turkin radikalisoitumista. Lisäksi Turkki on Naton jäsen ja on sen takia Yhdysvaltain suojeluksessa. Turkin ja EU:n tuleva suhde vaikuttaa siten myös EU:n ja Yhdysvaltain väleihin.
paakirjoitus@kaleva.fi