EU:n laajentumiskomissaari Guenter Verheugen antoi torstaina selvän merkin siitä, että hän suosittelee jäsenyysneuvottelujen aloittamista Turkin kanssa. Verheugenin mukaan kiista Turkin rikoslaista on selvitetty neuvoteltuaan Turkin pääministerin Recep Tayyip Erdoganin kanssa Brysselissä.
"Pöydälle ei ole enää jäänyt tuntuvia esteitä", Verheugen totesi.
Pääministeri Erdogan lupasi puolestaan mahdollisimman nopeasti toteuttaa vielä avoinna olevat uudistukset. Hän totesi, että parlamentti kutsutaan ylimääräiseen kokoukseen, jotta kiistanalainen rikoslaki voidaan hyväksyä ajoissa. Parlamentti on tarkoitus kutsua koolle sunnuntaina.
EU:n ja Turkin välille syntyi kiista uskottomuuden sisällyttämisestä uudistettavaan rikoslakiin. Erdogan ilmeisesti vakuutti Verheugenille, että rikoslaki hyväksytään ilman uskottomuuspykälää, ja se siirretään siviilioikeuden puolelle.
Verheugen antaa
selkeän suosituksen
"Vakuutukset, jotka sain tänään, sallivat minun tehdä hyvin selkeän suosituksen", Verheugen sanoi lyhyessä lehdistötilaisuudessa yhdessä Erdoganin kanssa yksilöimättä saamiaan vakuutuksia tai suosituksensa sisältöä.
Verheugen sanoi, ettei Turkin tarvitse täyttää mitään ylimääräisiä ehtoja neuvottelujen aloittamiseksi. Komissaari kertoi myös, ettei Turkissa tapahdu mitään "systemaattista kidutusta". Verheugen lähetti viime viikolla vielä erillisen EU:n ryhmän tutkimaan kidutussyytteitä, jotka olivat esittäneet kaksi maan ihmisoikeusjärjestöä.
Rikoslain uudistus
oleellinen osa
Verheugen ei tarkentanut, minkälaisia hänen suosituksensa ovat. Komissio antaa raportin Turkin valmiudesta jäsenyysneuvotteluihin lokakuun kuudentena päivänä. EU:n huippukokouksen on määrä päättää joulukuun 17. päivänä, aloitetaanko neuvottelut.
Rikoslain uudistaminen on oleellinen osa uudistuksista, joita Turkin on tehtävä täyttääkseen EU:n jäsenyyskriteerit. Kriteerit edellyttävät vakaata demokratiaa, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamista. Rikoslaissa uudistetaan muun muassa rangaistuksia kidutuksesta ja raiskauksista.
Verheugen ilmoitti viime viikonvaihteessa lain hyväksymisen viivästymisen merkitsevän sitä, ettei neuvottelujen aloittamisesta voida tehdä päätöstä.
Erdoganin hallitsevan Oikeus- ja kehityspuolueen AKP:n parlamentaarikoista osa halusi uskottomuuden rikoslakiin. Erdogan itse kuului samaan ryhmään. Opposition kanssa tehdyn sopimuksen mukaan se oli määrä jättää laista pois, mutta myöhemmin Erdogan ilmoitti, että uskottomuus tulee lakiin toisessa muodossa. Sen jälkeen tilanne jäi auki, eikä parlamentin ollut määrä kokoontui kuin vasta lokakuun ensimmäisenä päivänä.
Viime lauantaina Verheugen vaati Turkin EU-suurlähettilään Oguz Demiralpin puhutteluun. Tätä ennen Erdogan oli syyttänyt EU:ta puuttumisesta maan sisäisiin asioihin. Tämän seurauksena Verheugenin edustaja muistutti, että Turkki on pyrkimässä EU:hun, eikä EU Turkkiin.
Strateginen asema
erittäin tärkeä
Kiista EU:n ja Turkin välillä on heikentänyt Turkin uskottavuutta uudistusten toteuttajana, ja monien EU-maiden virallisetkin tahot ovat tuoneet epäilyksensä maan valmiudesta jäseneksi. Tulevan komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso epäili Tukin kypsyyttä pari päivää sitten antamassaan haastattelussa. Ranskan pääministeri Jean-Pierre Raffarin totesi torstaina, ettei Erdoganin hyvää tahtoa epäillä, vaan nykyisten ja tulevien hallitusten kykyä sitouttaa Turkki eurooppalaisiin ihmisoikeusarvoihin.
Turkin jäsenyyttä ovat voimakkaimmin ajaneet Saksa ja Britannia. Turkkia pidetään maantieteellisen asemansa vuoksi strategisesti erittäin tärkeänä EU:lle.
Erdogan saapui alunperin Brysseliin tapaamaan Euroopan parlamentin puhemiehistön edustajia, mutta neuvottelu Verheugenin kanssa järjestettiin puhjenneen kiistan vuoksi. Euroopan parlamentilla ei tässä vaiheessa sanomista jäsenyysneuvottelujen aloittamiseen, mutta se tekee lopullisen päätöksen maan jäsenyydestä. Neuvottelujen arvioidaan kestävän 10-15 vuotta.