Ihmisoikeusjärjestöt huomauttavat, että kidutus ja mielivaltaiset pidätykset ovat yhä arkipäivää Turkissa, joka on virallisesti julistanut nollatoleranssin kidutukselle.
"Lupaukset unohtuvat nopeasti mielenosoitusten yhteydessä", haukiputaalainen Amnestyn Suomen osaston Turkki-koordinaattori Marja-Leena Kotilaine toteaa.
Vuosikymmenen alussa Turkki toteutti joukon lakiuudistuksia, joissa kiellettiin mielivaltaisuudet ja väkivalta. Lakien käytännön toteutus kuitenkin ontuu. Huhtikuussa kaakkois-Turkin kurdimielenosoituksissa otettiin jälleen käyttöön laittomat pidätykset, joihin myös kidutukset liittyivät.
"Joissakin paikoissa Turkkia uusista laeista ei piitata, vaan siellä noudatetaan vanhoja käytäntöjä", Kotilaine arvioi.
Turkin rikoslaki uudistui 2005, jolloin lakia inhimillistettiin. Esimerkiksi raiskaustuomio muuttui. Entisessä laissa raiskauksesta syytetyn tuomio lieveni, jos hän suostui menemään naimisiin raiskatun kanssa.
Silti rikoslakiin jäi pykälä 301, joka on aiheuttanut harmaita hiuksia esimerkiksi kirjailija Orhan Pamukille, jota syytettiin "turkkilaisen identiteetin julkisesta loukkauksesta".
Artiklan 301 mukaan Turkin tasavallan ja parlamentin sekä turkkilaisuuden julkinen halventaminen ovat rangaistavia tekoja, joista voi saada 3-6 kuukauden vankeustuomion.
Orhan Pamuk voitti oikeudenkäynnin. Olli Rehn pitää voittoa askeleena eteenpäin.
"Ihmisoikeuksien toteuttamisessa on edistytty paljon, mutta ihmisoikeusloukkauksia tapahtuu edelleen. Sananvapaus ei täytä eurooppalaisia standardeja. Kirjailija Orhan Pamukin vapauttaminen oli tärkeä askel. Mielipiteidensä vuoksi syytettyjä on muitakin", komissaari Rehn tietää.
Rikoslaista löytyy lukuisia porsaanreikiä. Esimerkiksi kidutukselle on määritetty vanhenemistakaraja, jolloin oikeusjuttua venyttämällä syytetty voidaan lopulta vapauttaa. Lisäksi rikoslaki mahdollistaa lukuisat tulkinnat, jonka on myöntänyt myös maan nykyinen oikeusministeri Cemil Çiçek.
"Rikoksen uhria vastaan voidaan nostaa syyte pykälän 301 perusteella. Silloin oikeusjutut edistyvät huomattavasti ripeämmin kuin esimerkiksi armeijaa ja oikeuslaitosta koskevat syytteet", Kotilaine kertoo.
Naisten huono koulutus
Kunniamurhat ovat Turkissa kiellettyjä, mutta siltikin niitä tehdään ajoittain. Esimerkiksi viime marraskuussa turkkilainen isä ampui 34-vuotiaan tyttärensä kolme päivää sen jälkeen, kun tämä oli kertonut televisiossa joutuneensa lapsena seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Ennen kunniamurhista selvittiin yleensä tuomioitta, mutta nyt tähän on tullut muutos.
Myös naisten koulutuksessa on parannettavaa. Perusopetus on maassa yhä ilmainen, ja Turkissa on yleinen oppivelvollisuus. Maassa on 600 000 tyttöä, jotka eivät ole koulussa.
"Tämä on köyhien perheitten ongelma. Koulussa käydään vain ilmoittautumassa, minkä jälkeen kouluun ei tullakaan", Kotilaine kertoo. Parhaillaan Turkissa on käynnissä valtakunnallinen kampanja naisten kouluun saamiseksi.
Naisten määrä Turkin parlamentissa kertoo maan tasa-arvotilanteesta. Maassa on yksi naisministeri ja parlamentin 550 jäsenestä 24 on naisia. Paikallishallinnossa on vain prosentti naisia.
Lapset vankilaan
Kurdien oikeudet eivät vieläkään täytä EU-kriteerejä Turkissa. Kurdin kieltä ei saa käyttää alkeisopetukseen, mutta aikuisille kielikursseja järjestetään. Opetusluvan saaminen saattaa tosin kestää kuukausia. Järjestöjen virallisissa kielissäkään kurdia ei hyväksytä.
Nykyisin kirjoja ja lehtiä saadaan julkaista kurdiksi. Sähköisessä mediassa kurdin kieltä lähetyksissään saavat käyttää vain valtion radio ja televisio. Valtion mediassa tulevat kurdinkieliset uutiset ovat turkkilaisten tekemiä ja Turkkia koskevia. Objektiivista ja kriittistä kurdinkielistä journalismia maassa ei tunneta.
Kurdit kuuntelevatkin yleisesti Turkin ulkopuolelta lähetettyjä radiolähetyksiä. Vaikka lehdistönvapaus on parantunut, silti journalistit joutuvat yhä hankaluuksiin.
Huhtikuun PKK:n (Kurdistanin työväen puolue) organisoimissa kurdimielenosoituksissa Turkin kaakkoisosassa oli mukana lapsia, jotka Turkin poliisi pidätti. Lapsille vaadittiin oikeusistuimessa 9-24 vuoden tuomioita. Suuri osa lapsista kuitenkin vapautettiin. Uutisissa ei ole kerrottu, kuinka monta lasta on vielä pidätettynä.
Turkki on ratifioinut Euroopan ihmisoikeussopimuksen kansalais- ja poliittisia oikeuksia sitovan kansainvälisen yleissopimuksen.
Valtiotieteiden professori Zeki Kütük Turun yliopistosta muistuttaa, että fundamentalistiset liikkeet ovat marginaalissa turkkilaisessa politiikassa.
"Turkin valtaapitävä islamilaisia arvoja korostava oikeus ja kehitys -puolue AKP on Euroopan kristillisdemokraatteihin verrattava liike", Kütük kertoo.
Parlamentaarikkojen ja valtion virkamiesten juridinen koskemattomuus on hänen mielestään asia, joka kaipaisi pikaista korjausta.
"Virkamiehiä ja parlamentaarikkoja ei pystytä asettamaan syytteeseen ilman monimutkaista prosessia. Tämän seikan muuttaminen on lähtökohta siirtyessämme kohti demokraattista yhteiskuntaa", Kütük arvioi.
Virkamiehet voivat esimerkiksi ajaa päin punaisia tai käyttää väkivaltaa ilman tuomiota.
Harmaata taloutta
Tällä hetkellä Turkin taloudellinen tilanne on jokseenkin vakaa. Kansan elintaso on noussut kohisten tämän vuosikymmenen aikana, mutta toisaalta turkkilaiset velkaantuvat kovaa kyytiä. Todellinen Turkin talouden tila on hämärän peitossa.
"Vähintään puolet taloudesta on harmaassa sektorissa", Kütük kiteyttää.
Harmaalla taloudella ymmärretään sellaista taloutta, joka tehdään ohi kirjanpidon. Kyseinen ongelma onkin eräs parhaillaan käynnissä olevien EU-jäsenyysneuvottelujen kompastuskivistä.
Varovaisten arvioiden mukaan Turkki voisi olla EU-kunnossa vuosikymmenen loppuun mennessä. Neuvottelujen ensimmäisessä vaiheessa komissio käy Turkin kanssa läpi Turkin lainsäädännön ja arvioi sen yhdenmukaisuutta EU-lainsäädännön kanssa. Tämä työ aloitettiin jo lokakuussa 2005.
EU-lainsäädäntö on jaettu 35 neuvottelulukuun. Komissio raportoi kunkin neuvotteluluvun osalta Turkin valmiudesta EU:n ministerineuvostolle. Samalla komissio suosittaa, voidaanko neuvottelut avata kyseisen luvun osalta vai tarvitaanko lisätoimia. Ensimmäiset neuvotteluluvut avataan virallisesti ensi kesänä.
Olli Rehn on kuitenkin toiveikas Turkin EU-pyrkimyksissä.
"EU tarvitsee vakaata ja demokraattista Turkkia, joka kunnioittaa eurooppalaisia oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksiin perustuvia arvoja. Eurooppalaisempi Turkki osoittaisi, että demokratia ja muslimienemmistöinen väestö voivat menestyksellä elää yhdessä", Rehn arvioi.