"Meillä ei enää ole kärsivällisyyttä menettää lisää aikaa", totesi Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdogan äskettäin.
Samalla hän teilasi ärtyneesti etenkin Yhdysvaltojen jyrkän kritiikin Turkin suunnittelemia iskuja kohtaan Irakin pohjoisosissa:
"Pyysikö Yhdysvallat lupaa keneltäkään, kun he tulivat 10 000 kilometrin takaa ja hyökkäsivät Irakiin?"
Erdoganin taholta on tosin kuulunut viime aikoina myös liennyttäviä ääniä. Pääministeri on valittanut syntynyttä tilannetta luvaten toimia "oikeaan aikaan" ja vakuuttaen, että kyse on itsepuolustuksesta. Ainoa kohde on PKK, ei Irak, pääministeri vakuuttaa.
Puolueelleen AKP:lle hän on todennut, ettei ole välttämätöntä, että Turkki -- jolla on Nato-maiden suurimpiin kuuluva armeija -- hyökkäisi heti Irakin puolelle saatuaan siihen parlamentilta luvan.
Pääministeri aikoo myös matkustaa Yhdysvaltoihin lokakuun alussa selvittämään muutenkin tulehtuneita välejä.
Turkkilaisten lehtitietojen mukaan armeija työstää kovaa vauhtia ainakin kolmea hyökkäysvaihtoehtoa. Turkki voisi edetä 20 000 sotilaan voimalla Irakiin noin 40 kilometrin päähän rajalta ja toimia siellä niin kauan, kunnes sissitoiminta on hävitetty. Tätä vastaan tosin puhuu se, että talvi on tulossa ja sääolosuhteet seudulla kovat.
Toinen keino olisi tehdä rajoitettuja täsmäiskuja Irakiin ilmavoimien tukemana, jonka jälkeen vetäydyttäisiin takaisin omien rajojen taakse. Kolmas skenaario olisi asemoida sotavoimat rajalinjalle ja antaa ilmavoimien pommittaa PKK-kohteita.
PKK:n yhteenotot turkkilaissotilaiden kanssa ovat uudestaan tihentyneet parina viime vuonna. Tänä vuonna kurdisissien on laskettu surmanneen jo satakunta sotilasta, mikä on korkein luku vuosiin. Viimeinen tippa näyttää olleen se, että äskettäin PKK tappoi kerralla pikkubussillisen sotilaita.
Turkin ja Irakin välisellä rutiköyhällä alueella on arvioitu piileskelevän noin 3 500 PKK-sissiä sekä myös joitakin satoja kurdikapinallisia Iranin puolelta. Jo keväällä Turkin armeijan raportoitiin tuoneen tankkeja kurdialueelle. Amerikkalaiset lähettivät vastaukseksi taistelulentokoneita. Tarkoitus lienee ollut säikäyttää turkkilaisia ryhtymästä toimiin.
Tällä kertaa kyse on kuitenkin sotamandaatista kokonaiseksi vuodeksi rajan pinnassa sijaitseville alueille, joten huoli maailmalla suuri. Raakaöljyn hinta hypähti viime viikolla reilusti ylöspäin.
Kurdikysymys on kalvanut Turkkia vuosikymmeniä. Alunperin marxistis-leniniläinen Kurdistanin työväenpuolue taistelee itsenäisen Kurdistanin puolesta. Sekä Yhdysvallat että EU luokittavat separatistisen PKK:n terroristijärjestöksi.
PKK:n arvioidaan aiheuttaneen lähes 40 000 ihmisen kuoleman sitten 1984. Tilanne rauhoittui, kun PKK:n korkein johtaja Abdullah Öcalan kaapattiin ulkomaisten tiedustelupalvelujen avustuksella Keniassa vuonna 1999. Hänet tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut, ettei hän ole saanut Turkissa puolueetonta oikeudenkäyntiä.