Tu­ris­tit työl­lis­tä­vät ter­veys­kes­kuk­sia

Ulkomaalaisten laskettelijoiden suuri määrä pohjoisen hiihtokeskuksissa näkyy myös terveyskeskusten päivystyspoliklinikoilla. Rukalla itseään ovat teloneet eniten venäläiset laskettelijat.

Taitoihin nähden liian kova vauhti rinteessä on tavallisimmin syynä laskettelijan kaatumiseen ja loukkaantumiseen. Torstaina Rukalla lasketeltiin parinkymmenen asteen pakkasessa.
Taitoihin nähden liian kova vauhti rinteessä on tavallisimmin syynä laskettelijan kaatumiseen ja loukkaantumiseen. Torstaina Rukalla lasketeltiin parinkymmenen asteen pakkasessa.
Kuva: Ketola Heikki

Ulkomaalaisten laskettelijoiden suuri määrä pohjoisen hiihtokeskuksissa näkyy myös terveyskeskusten päivystyspoliklinikoilla.

Esimerkiksi Kuusamossa erilaisten lasketteluvammojen takia ulkomaalaisia on ollut hoidettavina joulun ja loppiaisen välisinä päivinä kymmenisen prosenttia kaikista vastaanotolla kävijöistä, päivittäin keskimäärin puolenkymmentä henkilöä.

Ulkomaalaista isoimman potilasjoukon ovat muodostaneet itäturistit, jotka ovat laskettelijoina usein kokemattomia.

Lääkäri Antti Saari kertoo, että esimerkiksi venäläisten kohdalla hankalimmin loukkaantuneiden jatkohoitopäätösten tekeminen on usein työlästä vakuutusongelmien vuoksi.

"Heidän vakuutuksensa saattavat olla sellaisia, jotka eivät korvaa urheiluvammoja. Se tekee tilanteen potilaalle monesti kyllä aika traumaattiseksi."

Saaren mukaan ulkomaalaiset ovatkin koko henkilökunnalle yleensä kotimaisia asiakkaita kuormittavampia, koska heidän asiansa vaativat usein melkoista "puhelinrumbaa" muun muassa juuri vakuutusehtojen selvittämiseksi.



Hoitokulut yleensä takaisin


Saari arvioi, ettei ulkomaalaisten hoito tuo kuitenkaan terveyskeskukselle merkittävästi lisäkuluja. Tavallisesti kun hoitokustannukset saadaan hänen mukaansa jotakin kautta takasin.

Vastaanotolla käyviltä EU-maihin kuulumattomien valtioiden kansalaisilta, kuten venäläisiltä, peritään kertamaksu, joka on selkeästi suurempi kuin EU-kansalaisilta. Esimerkiksi arkipäivisin 15 minuutin lääkärissäkäynti maksaa heille noin 82 euroa, kun vastaava maksu päälle 18-vuotiailta suomalaisilta ja muilta EU-kansalaisilta on runsaat 12 euroa.

Laskettelurinteillä loukkaantuneiden hoito luonnollisesti ruuhkauttaa talven sesonkiaikoina päivystyspoliklinikkaa ja pidentää odotusaikoja. Siihen on kuitenkin Saaren mukaan pyritty vastaamaan lisäämällä päivystyksiä.

Rukalla on sattunut vuosittain noin 400 laskettelutapaturmaa, jotka ovat vaatineet hoitotoimia.

Rinneyhtiö Rukakeskuksessa määrää ei pidetä kovin suurena, kun sen suhteuttaa noin viiteen miljoonaa hissinousuun kaudessa. Joulukuussa Rukalla tilastoitiin rinnetoiminnanjohtaja Manu Laarin mukaan noin 60 tapaturmaa, mikä on suunnilleen tavanomainen ajankohdan määrä.



Hoitovalmiudet
kunnossa


Eniten rinteissä ovat teloneet itseään venäläiset laskettelijat. "Heillä tahtoo olla vauhtia hieman liikaa taitoihin nähden", Manu Laari toteaa.

Mäessä kaatuneille on sattunut tavallisimmin pieniä venähdyksiä, mutta raajojen luiden murtumiltakaan ei ole vältytty.

Rukalla on kuitenkin hyvät valmiudet saada loukkaantunut pikaisesti hoitoon vahingon sattuessa.

Ensiapukoulutettu henkilö aina paikalla, kun hissit ovat auki. Lisäksi SPR:n vapaaehtoisia on saapuvilla useimpina päivinä ensiapuasemalla. Sesonkiaikana ja monena viikonloppuna myös rinnelääkäri on tavallisesti valmiudessa.

"Jos pahemmin sattuu, viemme loukkaantuneen ensiapuasemalta terveyskeskukseen jatkohoitoon tai hänet noudetaan sinne ambulanssilla", Laari selvittää.

Ilmoita asiavirheestä