Kolumni

Tu­ris­tit eivät tule tup­pu­ky­lään Oulun seu­dul­le

Hiihtolomat ovat eteläisemmän Suomen ihmisillä joko takana tai paraikaa menossa. Tänäkin vuonna sieltä suunnataan sankoin joukoin Lapin riemuihin. Oulun seudun tehtävä on toimia sujuvana ohikulkupaikkana, mitä nyt Tupoksen ABC:llä käydään tankkaamassa.

antti.ervasti@kaleva.fi

Hiihtolomat ovat eteläisemmän Suomen ihmisillä joko takana tai paraikaa menossa. Tänäkin vuonna sieltä suunnataan sankoin joukoin Lapin riemuihin. Oulun seudun tehtävä on toimia sujuvana ohikulkupaikkana, mitä nyt Tupoksen ABC:llä käydään tankkaamassa.

Oulua on vuosien mittaan koetettu piristää matkailukaupunkina, mutta valtaisaa ryntäystä täällä ei ole nähty. Vain norjalaiset kansoittavat Nallikarin hiekat kesäisin. Siksi tuoreet Oulun matkailuluvut näyttävät kasvua.

Oulun seudulta puuttuu selvä matkailun ykkösvaltti, jollainen on monella suomalaisella isolla ja pienelläkin paikkakunnalla.

Sadat tuhannet lapsiperheet matkustavat joka kesä Tampereelle Särkänniemen huvipuistoon. Oulun eteläpuolella Kalajoen vesipuisto houkuttaa melkoisen määrän väkeä. Kalajoella ymmärretään investoida puistoon sen vetovoiman lisäämiseksi.

Kempeleeseen viriteltiin muutama vuosi sitten huvipuistoa, mutta hanke kuivui jostakin syystä valitettavasti kokoon. Suomen markkinoilla olisi tilaa yhdelle pohjoisessa toimivalle huvipuistolle, mutta vetävän paikan rakentaminen olisi valtava investointi.

Tuleva Oulun naapurikaupunki, Pudasjärvi, sanoo olevansa luonnostaan tunnettu. Meidän alueemme luonnossa ei ole mitään valittamista, mutta ei täältä mitään sellaista häikäisevää löydä, jota pitäisi tulla katsomaan toiselta puolelta maata.

Oulujokivarsi on kaunis Oulun ja Muhoksen välillä vesiltä katsottuna. Joen laivaliikennettä voitaisiin kehittää seudullisena yhteistyönä.

Juuri Kainuun suunta on mäkistä, vehmasta maalaismaisemaa ja hienoja jokitörmiä. Muihin suuntiin Oulun seudun maisemat tahtovat olla pusikoitunutta rääseikköä.

Kiimingin Koiteli on oivallinen lähimatkailukohde paikallisille etenkin tulva-aikoina. Matkailukeskuksen rakentaminen sinne saattaa houkuttaa turisteja kauempaakin viettämään aikaa kosken rannalle, mutta massaturismin keskusta siitä tuskin tulee.

Jos Oulu haluaa korottaa profiiliaan matkailukaupunkina, jonkin sortin massavetonaula pitäisi olla. Nyt meillä on useita omalla tavallaan viehättäviä pieniä vetonauloja, kuten Edenin kylpylä, Nallikarin rannat, Tietomaa ja Liminganlahden luontokeskus muuttolintuaikaan. Haukiputaan Virpiniemi ja Hailuodon Luotokeskus täydentävät tätä tarjontaa.

Yli-Iin Kierikki on pienimuotoinen matkailukohde syrjässä keskuksista ja valtareiteistä. Viime viikolla kerrottiin, että Kierikin mainio kivikauden kylä tarvitsee rahaa muinaisten majojen kunnostukseen.

Pieneltä kunnalta oli aikoinaan huiman rohkea veto ryhtyä rakentamaan Kierikkiä, ja hanke herätti asukkaissa voimakasta keskustelua. Yli-Iin kokoisen kunnan rahoittamaksi Kierikki olikin kieltämättä suureellinen.

Olisi sääli, jos eksoottinen paikka näivettyisi pikkurahaan, jota Kierikin tarvitsema rahoitus on - vaikka tuskin Yli-Iille. Kunta tekee parhaillaan selvitystä liitoksesta Oulun kanssa. Jospa se toisi ratkaisun Kierikki-asiaan.

Kierikki pitäisi jollakin tavalla saada paremmin tietoon koko maassa. Eivät Posion Pentikmäki tai Punkaharjun Retretti ole hirveän paljon kummoisempia paikkoja, mutta lähes jokainen suomalainen ne tietää.

Ei olisi mahdotonta, että Kierikki Oulun Yli-Iissä tunnettaisiin joskus valtakunnallisena matkailubrändinä. Kovasti töitä siihen tarvitaan.