Turistialukseksi muunnettu kalastuspaatti Esle pujottelee valtavien jäävuorten lomassa Pohjois-Grönlannin rannikolla, Icefjord-vuonossa. Pienemmät jäälautat peittävät ajoittain merenpinnan mutta kapteeni Thorvald Jensen puskee paattinsa helposti niiden läpi. Äkkiä jyrinä peittää murtuvan jään äänen: jäävuoresta haljenneet lohkareet putoavat mereen ja pian aallokko keinuttaa alusta.
Tämä on Kangia, "Paikka, jossa jää särkyy". Vanha grönlanninkielinen nimitys kuvaa hyvin vuonoa, johon Grönlannin mannerjäästä lähtevä jäävirta Sermeq Kujalleq työntää ympäri vuoden valtavia jäävuoria ja pieniksi särkyneitä lauttoja. Se on maailman laajin ja nopein jäävirta, joka tuottaa 10 prosenttia kaikista Grönlannin jäävuorista. Vuonossa lipuvan jään massa onkin suurempi kuin missään muualla Etelänapamantereen ulkopuolella.
Vuonon jäävuoret ovat luonnon muovaamia veistoksia: luolia, onkaloita - jopa jääpyhimys vartioi kädet ristissä Kangian rauhaa. Jäätikön ilmakuplat ovat värittäneet jäävuoret maidonvalkeiksi, mutta aurinko saattaa hehkuttaa niistä esiin syvän sinisiä vöitä. Osaan on imeytynyt kiven ja hiekan sävyjä, kun mannerjää on jauhanut Grönlannin peruskalliota. Halkeamat risteilevät monen jäävuoren kyljessä: pala jäämassaa voi milloin tahansa pudota mereen.
Valtavien jäävuorten matka vuonon suulle kestää yli vuoden. Siellä ne juuttuvat usein noin 250 metrin syvyydessä olevaan moreenipenkkaan, kunnes vielä isommat vuoret sysäävät ne sen yli.
Kangia eli Icefjord on Etelänapamantereen ohella ainoa paikka, jossa voi nähdä mannerjään reunan, jäätikkövirran ja jäävuorten peittämän kalliorantaisen vuonon. Paikka nimettiinkin kesällä 2004 Unescon maailmanperintökohteeksi, jossa sekä turistit että tiedemiehet voivat seurata viimeisestä jääkaudesta saakka jatkunutta näytelmää.
Grönlannin suurin turistihoukutin
Aivan vuonon tuntumassa on Ilulissat, grönlanniksi "Paikka, jossa on paljon jäätä" ja tanskaksi Jakobshavn. Asukkaiden pääelinkeino on kalastus, josta elää noin 400 perhettä. Ruijanpallasta, kissakalaa ja rapua jalostetaan vientiin isossa Royal Greenland -kalatehtaassa.
Kalastus on kasvattanut Ilulissatin Grönlannin kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi. Mutta sen nouseva elinkeino on matkailu, josta elää jo 150 perhettä. "Matkailijoita käy nyt 15 000 vuodessa. Määrä voitaisiin helposti kaksinkertaistaa, sillä Icefjord on Grönlannin suurin turistihoukutin", kertoo toimitusjohtaja ja opas Poul Therkelsen Ilulissat Tourist Service-yrityksestä.
Ilulissatissa ei kuitenkaan havitella massamatkailua. Vuodepaikkoja on 300 ja kymmenessä vuodessa määrä aiotaan nostaa vain 500:aan. "Me pyrimme yksilöllisyyteen, muuten paikka menettää hohtonsa", Therkelsen painottaa.
Kesäkausi kestää kesäkuusta syyskuun lopulle. Kaikki ohjelmapalvelut ovat sidoksissa jäähän: kajakkimelontaa jäävuorten lomassa, koiravaljakkoretkiä ja vaelluksia sekä laiva- ja lentomatkoja jäätikölle, helikopterikyytejä lasketteluhuipuille ja meriretkiä kalastajien mukana. Kesän uutuus ovat opastetut sukellusretket.
Valaita alueella ei ole ja hylkeitäkin niin vähän, ettei safareita kannata tarjota. Talvikaudeksi Ilulissatissa on yhtä monta rekikoiraa kuin ihmisiä: 5 000 huskyä odottaa pääsyä valjakkoretkille.