Äkkipäätä ajatellen umpihulluja ideoita ei kannata heittää suorilta käsin roskikseen. Ei missään tapauksessa; ne on syytä panna muhimaan mahdollista myöhempää käyttöä varten. Näin on varsinkin matkailussa, jossa päättömistä ajatuksista on kautta historian hiottu helmiä. Ilman luovaa hulluutta ja irtiottokykyä Kemissäkään ei seilaisi maailman ainoa matkailujäänmurtaja eikä lumilinnailu olisi löytänyt täältä kotipaikkaa.
"Sampo ja lumilinnahan ovat aivan fantastisia tuotteita. Niiden merkitystä ei aina oikein ymmärretä", puoli vuotta Kemin Matkailu Oy:n toimitusjohtajana ollut Markku Oravainen suitsuttaa ja kysyy: "Mitä olisi Kemin matkailu ilman niitä?" Eipä paljon mitään, vastaa hiljaisuus.
Jäänmurtaja on niin välkky ja toimiva idea, että se löytyy myös Patricia Schultzin kirjasta "1 000 Places To See Before You Die" eli sata kohdetta, jotka vähänkään elämyshakuisen ihmisen tulisi kokea ennen kuolemaansa. Helsingin Sanomat lanseerasi vastikään samaan tapaan yhdeksän kotimaista kohdetta, jotka suomalaisen olisi nähtävä elinaikanaan. Sampo on itseoikeutettuna tässäkin joukossa.
"Tällaisia pitäisi saada lisää", matkailualan ammattilainen muistuttaa.
Pakastettu kesälinna
ja Sariuksen torni
Matkailuväki on linnahistorian kuluessa pyöritellyt ajatusta myös lumilinnan ympärivuotisuudesta: pakastettuna linna eläisi kesähelteelläkin. Jotkut ulkomaalaiset kesäturistit ovat käyneet matkailutoimistossa kysäisemässä, missä se linna oikein on.
Ideaa ei ole siltä istumalta heitetty sulatusuuniin. "En tiedä, tuleeko siitä koskaan mitään, mutta aivan loistava ajatus."
Upea on Oravaisen mukaan myös Kemin matkailijamäärien kolminkertaistamiseen tähtäävä YIT:n Sarius-hanke loistohotelleineen ja chalet-huoneistoineen. Sarius toisi kaivattuja yöpymisiä ja tasoittaisi tietä myös kaivatuille charter-lennoille Kemiin. Joulupukin kotisatamassa Ajoksessa on jo avattu pää kesäisille laivaristeilyille.
Oravainen uskoo Sariukseen. Sen liikkeelle lähtöä helpottaisi hänen mukaansa se, jos joku Kemin seudun vireillä olevista suurista teollisuushankkeista toteutuisi. Listalla on ydinvoimala, biopolttolaitos, Ajoksen malmikuljetukset ja merituulipuiston laajentaminen. Niiden taloudellinen impulssi on melkoinen. Talouskasvu ja teollisuus imevät myös turismia, kunhan asiat ajatellaan toisin, Oravainen näkee.
Puu- ja teräspajoista
saa uusia elämyksiä
Ydinvoimalan vastustajat katsovat turismin katoavan alueelta uraanimiilun myötä, ja Sariuksen kylkiäisinä tulevat kerrostalotkin vievät heidän mielestään viheriöt ja samalla matkailijat Kemistä. Oravainen huomauttaa, ettei se aivan näin mene. Perinteiseen teollisuuskeskukseen ei tulla ihmettelemään neitseellistä erämaata, vaan hakemaan kiksejä jostain muusta, jossa myös teollisuuslaitoksilla on sijansa.
"Stora Enson Veitsiluodon tehtaat, Botnia ja Outokumpu pitäisi saada turistikohteiksi. Meillä on myös Elijärven kaivos, joka on Euroopan suurin kromikaivos. Ydinvoimalakin on yksi matkailukohde: Olkiluodossa käy 20 000 vierailijaa vuodessa. Ja uittoakin voisi näytösmielessä viritellä henkiin", hän listaa.
Koko työuransa matkailubisneksessä mukana ollut Oravainen korostaa, että turistille on oltava monen sortin palveluja, sillä turistejakin on moneen koneeseen. Matkailubisneksessä myös yhteistyö on välttämätöntä; hallinnolliset ja alueelliset rajat on syytä unohtaa. Joulupukin kotisatamassa ei parane vieroksua hieman pohjoisempana asustavaa joulupukkia, ja turha on kinata siitäkään, kuuluuko Kuusamo Lappiin vai ei.
"Thaimaasta katsottuna koko maa on Lappia", Markku Oravainen tietää.