Etnologi Mirja Tervo työskenteli vuoden New Yorkissa kenkäsalongissa ja kirjoitti kokemuksistaan kirjan Huimaavat korot. Kirja myytiin loppuun kolmessa viikossa, ja siitä on tulossa pian toinen painos.
Mirja Tervo, kirjasi Huimaavat Korot ensimmäinen painos myytiin loppuun hetkessä. Kerro yhdet kesä- ja yhdet talvikengät omistavalle pohjoissuomalaiselle perusmiehelle, miten kengistä voi riittää kirjan verran kirjoitettavaa.
Niistä kirjoittaisi kolme kirjaa! Kenkäsalongissa, jossa olin töissä, tapahtui joka päivä niin paljon, että tekstiä sai typistellä yhteen kirjaan.
Kerro samalle miehelle, mitä järkeä on käyttää satoja, jopa tuhansia euroja kenkiin, joilla on hankala kävellä ja jotka altistavat jalkavaivoille?
Ei mitään järkeä. Olen ihan samaa mieltä kuin tavallinen mies, mutta kyllähän se piristää kummasti. Naisethan pitävät niitä sen takia, että saisivat huomiota ja vähän kateutta muilta naisilta. Eihän naiset pidä korkokenkiä miehiä varten. Se on naisten oma juttu.
Olet kotoisin Yli-Iistä. Miten pohjoispohjanmaalaiset lenkkarit vaihtuivat Manhattanin katuja sipsuttaviin louboutineihin?
Ihan hyvin, mutta päinvastaisesti vedän välillä New Yorkissa kumppareilla. On kiva välillä shokeerata newyorkilaisia pohjoispohjanmaalaisilla jalkineilla.
Mistä kenkä puristaa?
Mulla itellä se ei purista mistään, mutta joillakin se näyttää puristavan sieltä uloimpien varpaiden kohdalta. Länsimaalaisessa kulttuurissa ajatellaan, että mitä pienempi jalka, sen esteettisempi. Siksi hommataan liian kapeita ja pieniä kenkiä.
Millaiset kengät sopivat parhaiten täällä vallitseviin sääolosuhteisiin, joissa saa jatkuvasti pelätä oman henkiinjäämisensä puolesta?
Itse asiassa, kun olen tässä Yli-Iissä ja Oulussakin tepastellut, niin pilkkisaappaat ovat olleet oikein mukavat. Niissä ei palele varpaita ,ja vaikka välillä sataisi räntää tai olisi loskakeli, niin ei kastu. Ne jopa näyttävät hyvältä.
Poikakaveri ei niele väitettä, ettei naisella voi olla liikaa kenkiä. Miten hänelle voi perustella jälleen yhdet avokkaat, joita ei vain voinut jättää kaupan hyllylle?
Poikakaverille voi sanoa, että sanopa rehellisesti, montako ruuvimeisseliä itselläsi on. Joka ikiselle ruuville pitäisi olla oma meisseli.
Jos olisit kenkä, mikä kenkä olisit?
Olisin kyllä lenkkikenkä. Se kestää aikamoista kulutusta. Se on sitkeä ja sisukas, ja jopa raakaan työntekoon soveltuva. Ne, jotka oppivat tuntemaan sen, eivät halua enää luopua siitä. Se ei ole jokaisen suosikki, mutta niille, jotka tykkäävät juoksemisesta, se on loistava kaveri.
Mikä on yliarvostetuin popo?
En osaa sanoa, mikä merkki voisi olla, mutta ylipäätään mikä tahansa tehdastekoinen kenkä, jolla on hintaa yli 800 dollaria, on yhtä tyhjän kanssa.
Millaisella jalkineella kannattaa antaa kenkää kaameaksi kyyksi osoittautuneelle mielitietylle?
Punaisella korkkarilla, jossa on vähintään viisi senttiä korkoa.
Kirjassasi kerrot, miten kaaosmaista kenkäsalongissa on alennusmyyntien aikaan. Mikä on hirveintä, mitä kenkämaanikko on myyjälle tehnyt?
Hirveintä on se, että ensin palvelee, auttaa, kantaa ja etsii kenkiä varastosta asiakkaalle, joka sanoo, että mun on pakko saada nämä. Ja kun tulee aika ostaa ja allekirjoittaa kuitti, asiakas sanookin, että emmää otakkaan niitä. Ajan haaskaaminen, se on kamalinta.
Kun lähdet matkalle, montako paria lähtee mukaan?
Nyt Suomeen tullessani mukaan lähtivät juoksulenkkarit, maihinnousukengät ja pilkkisaappaat. Ensi viikolla kun lähden takaisin, mukaan lähtee sellainen 10 paria. Mistä ne seitsemän lisäparia ovat tähän väliin ilmestyneet? En tiedä.
