Oulu Riutuvat kunnat ovat lapioineet suunnattomia summia maan alle, kun rahaa on pantu tyhjiksi jääneiden tonttien kunnallistekniikkaan ja muihin kustannuksiin.
Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikkö Jussi Kaupin mukaan voi veronmaksajalle napsahtaa yhdestä tontista käyttökuluineen vuosien varrella jopa 10 000-20 000 euron lasku. Vaikka jotkut pitävät siitä, että naapuritontti on tyhjä, eivät pajua ja heinää kasvavat tontit myöskään ole mikään silmän kaunistus.
Eniten on tyhjillään omakotitontteja ja yritystontteja. Vaikka kyse on pääosin riutuvien kuntien vitsauksesta, myös muissa taajamissa voi olla paljon tyhjiä tontteja, koska ne ovat yksityisten omistuksessa.
Turhia kustannuksia tulee vajaasti toteutuneista alueista, suunnittelemattomasta lievealue- ja hajarakentamisesta ja tyhjentyvistä asuinalueista. Vaikka tiet, vesi- ja viemärijohdot ja kaapelit on jo kertaalleen maksettu, monissa paikoissa ovat edessä peruskorjaukset.
Kuntaliitto julkisti syyskuun alkupuolella kunnille selviytymisoppaan, miten varautua tonttien vähenevään kysyntään ja välttää virheitä tulevaisuudessa.
"Taantuvat kunnat eivät kuitenkaan saa panna teitä rullille, vaan kaikki pitää suunnitella aikaisempaa tarkemmin", sanoo yksi kirjan tekijöistä, yliarkkitehti Ritva Laine Suomen Kuntaliitosta.
Tärkeää on, että yhdyskuntarakennetta suunnitellaan pitkäjänteisesti ja realistisesti. Tällöin pitää selvittää tarkasti muun muassa väestön, ikärakenteen ja perhekoon tuleva kehitys, neuvoo opas. Samoin tulee selvittää, vastaako asuntokanta ja asuntojen sijainti kysyntää, ja mitkä ovat kaavoituksen suuntaviivat.
Strategisen otteen merkitys kasvaa, kun kehitystä ja rahaa on vähän. Myös toimintatapoja pitää tarkastella uudelleen. Se edellyttää myös hyvää valmistelua. "Laman aikana leikattiin monien kuntien suunnittelusta. Myös se näkyy", uskoo Laine.
Sallassa uppoaa rahaa kunnostukseen
Laine ei halua osoitella virheinvestointeja tehneitä kuntia. "Virheitä on tullut niin etelässä kuin pohjoisessakin. Joka puolella on viisaita ja vähemmän viisaita ratkaisuja tehneitä. Monet kuihtuvat kunnat eivät paljonkaan voi vaikuttaa työpaikkoihin, mutta jos kuntakaan ei toimi, ei lopputulos voi olla missään tapauksessa hyvä."
Kirjan valmistelutyöryhmässä mukana ollut Sallan kunnanjohtaja Kari Väyrynen kertoo, että Sallassa on reilusti vajaakäytössä olevia alueita. Näitä löytyy niin asuin- ja teollisuusalueissa kuin tunturirakentamisessa.
Väyrynen arvioi, että kunnan rahaa on palanut hukkaan "miljoonia markkoja, ei välttämättä euroja". Vuosia sitten kukaan ei pystynyt ennustamaan muuttoliikkeen jyrkkyyttä. Sama tilanne on sadoissa kunnissa.
Monin paikoin tarvittaisiin jo uudestaan kaivinkoneita ja tielanoja.
"Vähenevä väestö ja kunnossapito ja peruskorjaus on vaikea yhtälö", myöntää Väyrynen. Pyörän kääntäminen takaisinpäin on kuitenkin vaikeaa. "Kun viemärin päässä on talo, ei sitä voida katkaista, vaikka välillä olisi kuinka paljon tyhjää."
Nykyalueet pitää käyttää tarkasti. Sallassakin toki rakennetaan jonkin verran koko ajan. "Ei pidä haihatella uusia alueita. Jo olemassa olevista ihmisistä ja yrityksistä pitää huolehtia. Usein ruutia tuhlataan aivan liikaa muualta tulevien yritysten ja ihmisten houkuttelemiseen."
Erityisen tärkeää on, että keskusta ei rapistu.
"Muutoin ollaan sellaisessa kuolemankierteessä ja maailmanlopun tunnelmissa, että sieltä nousu on vaikeaa."