Turhautuminen on suurin syy, miksi monet terveyskeskusten johtavat lääkärit siirtyvät muihin töihin. Se, mitä johtavilta lääkäreiltä odotetaan ja ne resurssit, joilla odotuksiin pitäisi vastata, eivät kohtaa, kertoo Oulun yliopiston teleterveydenhuollon keskuksen johtaja, lääkintöneuvos Ilkka Winblad.
Winblad viittaa tuloksiin, jotka saatiin, kun yhdelletoista vastikään eronneelle pohjoissuomalaiselle johtavalle lääkärille tehtiin kyselytutkimus. Pohjois-Suomessa noin tusina terveyskeskusten johtavaa lääkäriä on luopunut virastaan viimeisen parin vuoden aikana.
"Monella johtavalla lääkärillä on hyviä ajatuksia tilanteen selvittämiseksi, mutta siihen ei saada resursseja tai luottamushenkilöt eivät usko asioihin. Ihminen turhautuu, kun pitäisi tehdä jotakin, mutta siihen ei ole keinoja."
Winblad arvioi, että johtavien lääkäreiden turhautuminen koskettaa eniten syrjäisiä kuntia.
"Suurten asutuskeskusten terveyskeskuksista väki lähtee pois normaalin urakehityksen puitteissa. Varmaan syrjäisistä lähdetään ongelmien kärjistymisen takia."
Keskeinen lopettamisen syy on myös kohtuuttomana pidetty työmäärä. "Johtavat lääkärit tekevät hallintotyötä vapaa-ajallaan. He ovat tunnollista ja ammattitaitoista väkeä ja asettavat korkeat tavoitteet työlleen, mutta heille ei anneta mahdollisuuksia toteuttaa niitä."
Winblad toimi Pyhäjärven johtavana lääkärinä 32 vuotta. Hän tunnistaa itsekin kyselytutkimuksessa esille nousseet ongelmat, mutta ei omassa työssään kohdannut niitä yhtä paljon kuin haastatellut. "Henkilökohtaisen ratkaisuni taustalla oli se, että halusin iästäni johtuen tehdä vielä muuta työtä."
Suurempia yksiköitä
Työtapojen uudelleen organisointia pidetään avaimena, jolla johtavat lääkärit saataisiin lukittua virkoihinsa.
"Samaten työn hallinnan kehittäminen on keskeinen asia. Johtavilla lääkäreillä pitäisi olla riittävästi aikaa perehtyä johtamiseen", Ilkka Winblad sanoo.
Monet vastikään eronneet johtavat lääkärit toivovat, että terveyskeskusyksiköt olisivat nykyistä suurempia.
"Esimerkiksi seutukunnan yhteistyö, jota seutuvaltuusto hallinnoi ja jossa kunnat ostavat terveyspalvelut suuremmalta kokonaisuudelta, on nähty selväksi ratkaisuksi. Suuremmassa yksikössä on puskuria", Winblad lausuu.
Esimerkiksi kolmen lääkärin terveyskeskuksessa yhden lääkärin pois lähteminen lisää huomattavasti jäljelle jäävien työmäärää. Suurissa yksiköissä lääkäreiden on helpompi irrottautua vaikkapa omaa urakehitystään tukevaan koulutukseen.
"Lääkärit ovat koulutuksessaan yliopistollisessa sairaalassa tottuneet olemaan suuren työyhteisön jäseniä. Silloin he voivat konsultoida horisontaalisesti muiden kollegoiden kanssa ja saada tukea päätöksilleen ja torjua omaa epävarmuuttaan. Pienessä terveyskeskuksessa lääkäri on todella yksin", Winblad muistuttaa.
Informaatioteknologiaa pitäisi vasta eronneiden johtavien lääkärien mielestä valjastaa enemmän lääketieteelliseen käyttöön. Sen sijaan terveyskeskuslääkäreiden määrän lisääminen ei saa juurikaan kannatusta.
"Reaaliaikainen, hyvä kommunikointi ja potilastiedon vaivaton, välitön siirto suoraan monitorinäytölle nähdään erittäin tärkeäksi", Ilkka Winblad kertoo.
Sekä perusterveydenhoidon että erikoissairaanhoidon työtä voitaisiin tehostaa, mikäli sähköistä tiedonsiirtoa osattaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Sähköinen sairaskertomusjärjestelmä onkin jo käytössä lähes kaikissa Suomen terveyskeskuksissa, mutta vielä paljon kehitystyötä on tehtävä.
"Röntgenkuvien digitaalinen siirto on laajenemassa voimakkaasti, mutta muut sovellukset ovat varsin alussa. Suomi on jäämässä jälkeen Euroopasta, vaikka vielä viime vuosikymmenellä olimme terveydenhuollon teknologian kehittämisen kärkimaita."
Yksityinen sektori on ohittanut teknologian käytössä julkisen sektorin, vaikka viime vuosikymmenellä julkinen sektori toimi tiennäyttäjänä. Jäykistä organisaatiorakenteista ja asenteista pitäisi Winbladin mielestä päästä viimein eroon. "Meillä on teknologiaa olemassa. Sitä pitää ottaa rohkeasti ja ennakkoluulottomasti käyttöön."