Hyvään tarkoitukseen perustetut vihjepuhelimet työllistävät poliisia usein täysin turhaan. Pohjoisen Suomen alueella suurin ongelma on Oulun läänin eteläosissa, jossa sekä Haapajärven että Ylivieskan kihlakunnissa häirikkösoittojen määrä on valtava.
"Perättömien soittojen määrä lähentelee jopa puolta. Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut käänne pahempaan päin", komisario Simo Alanko Haapajärven poliisilaitokselta näkee.
Ylivieskan kihlakunnassa tuntuma on vielä murheellisempi.
"Vain 30 prosenttia puheluista vaatii toimenpiteitä, joten 70 prosenttia on turhia", laskeskelee rikoskomisario Raimo Ollila.
Sekä Alanko että Ollila näkevät tilanteen samalla lailla: vihjepuhelin on tarpeellinen, mutta muutamat soittajat purkavat mieltään luuriin niin, että se syö poliisien työaikaa.
"Taustalla on alkoholi ja ehkä mielenterveysongelmiakin", Alanko summaa.
Ollilan mukaan hyviä vihjeitä on soittomäärästä enintään viisi prosenttia.
"Toivomme tietysti, että vihjepuhelimen kautta tulisi hirveän paljon tietoa - niin että voisimme selvittää kaikki asiat", Ollila vitsailee.
Merkittävät vihjeet
vähissä
Kalevan tekemä soittokierros Pohjois-Suomen kihlakuntiin paljasti, että kansalaisten nimettöminä annetut vihjeet ovat yleensä vain tukemassa suurempien juttujen ratkaisemista. Varsinaista avaintietoa suuren jutun ratkaisuun ei kukaan haastatelluista muista.
Pienempiin rikoksiin syyllistyneet ovat usein kuitenkin jääneet poliisin haaviin nimenomaan vihjepuhelimen avulla.
"Nuoriso viettää aikaansa luvattomassa paikassa, hylätty auto, alkoholin myynti- tai välityspaikka..." rikosylikonstaapeli Jukka Myllymäki Oulun poliisista luettelee tyypillisiä vihjeitä.
Oulussakin joudutaan liian usein kuuntelemaan "ammattisoittajien" pitkiä jaarituksia turhanpäiväisistä asioista. Myllymäen mukaan vihjepuhelin kerää noin kymmenen puhelua viikossa, mikä on erittäin vähän verrattuna esimerkiksi Raahen vastaaviin lukuihin.
Vuonna 2000 Raahen poliisi sai kolme puhelua päivässä, eikä vanhempi rikoskonstaapeli Erkki Sivonen arvele tilanteen muuttuneen.
"Suuri osa on pilipalivihjeitä. Merkitsemme merkittävät vihjeet ylös, eikä niitä ole vihkossa kuin 5-7 kuukautta kohden."
Sivosen mielestä osa soittajista "näkee rikoksia joka paikassa". Kokemus auttaa erottamaan väärät ja oikeat vinkit toisistaan.
"Tärkeitä vihjeitä tulee silti joka kuukausi", Sivonen muistuttaa.
Alkoholia kaupataan
pimeästi
Kajaanin kihlakunnassa vihjepuhelin on tarkoitettu lähinnä huumevihjeitä varten. Rikosylikomisario Ari Kylmäniemi miettii, että puhelujen määrä jää
2-10:een kuukaudessa, mutta asiattomat puhelut puuttuvat. Huumeiden lisäksi on vinkattu alkoholin pimeästä myynnistä.
Rikosylikonstaapeli Myllymäki harmittelee, että moni soittaja lyö luurin kiinni, kun linja aukeaa.
"Pienemmästäkin asiasta kannattaa kertoa, sillä se voi aiheuttaa isomman vyyhdin purkautumisen. Jos ihminen aprikoi, soittaako vai ei, ilman muuta kannattaa soittaa ja jättää rohkeasti viesti."
Vihjepuhelinta ei ole esimerkiksi Kemin, Kuusamon ja Tornion kihlakunnissa. Komisario Arto Autio Kemistä kertoo, että joitakin vinkkejä tulee sähköpostin kautta.
"Enimmäkseen kuitenkin kysymyksiä kaikkeen inhimilliseen elämään liittyen. Työllistäähän se, koska mitä kirjallisesti vastaa, sen pitää olla just eikä melkein", hän muistuttaa.