Turhat hä­tä­soi­tot riesana

Turhat puhelinsoitot kuormittavat hätäkeskuksia. Lapin ja Kaakkois-Suomen hätäkeskusten riesana etenkin loma-aikoina ovat venäläiset kännyköiden testaajat. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskusta kuormittavat uusavuttomat. Helsinkiläiset ja lappilaiset soittavat hätäpuhelimeen juttuseuran puutteessa.

Turhat puhelinsoitot kuormittavat hätäkeskuksia. Lapin ja Kaakkois-Suomen hätäkeskusten riesana etenkin loma-aikoina ovat venäläiset kännyköiden testaajat. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskusta kuormittavat uusavuttomat. Helsinkiläiset ja lappilaiset soittavat hätäpuhelimeen juttuseuran puutteessa. Naapurille voidaan ilkivaltana tilata palokunta paikalle. Ilmiö on kasvanut kännyköiden yleistymisen ja henkisen pahoinvoinnin kasvun mukana.

"Hätäkeskus saa Suomessa liki neljä miljoonaa puhelua vuodessa, ja näistä ainoastaan kolmannes johtaa hälytysajoon. Lähestyvä kesä terasseineen nostaa jälleen turhien hätäsoittojen määrän", sanoo johtaja Markus Grönholm Helsingin hätäkeskuksesta.

Sata pilapuhelua vuorokaudessa

Grönholm sanoo, että kaikista turhimpia ovat matkapuhelimista tulevat taskusoitot. Lisäksi on ilkivaltaa matkapuhelimista, joissa ei ole tunnistetietoja tai sim-korttia. Hätäkeskukselta voidaan pyytää erilaisia palveluja, esimerkiksi pyydetään yhdistämään johonkin toiseen numeroon ulkomaita myöten.

"Kun henkilökunta ei tähän suostu, sama henkilö saattaa alkaa terrorisoida toistuvilla puheluilla pitkin viikkoa. Saattaa tulla kymmeniä, jopa sata puhelua yhden vuorokauden aikana. Tämä hidastaa muiden tehtävien käsittelyä merkittävästi", Grönholm sanoo.

Tällaisia soittajia saadaan satunnaisesti kiinni ja pannaan rikostutkintaan. Varastetuilla kännyköillä tehdään paljon haittaa. Oma ongelmansa ovat Kaakkois-Suomessa itärajan takaa tulevat ilkivaltaiset hätäsoitot, esimerkiksi kiroilua ja viihteen vuoksi soittamista.

"Passi ehti mennä vanhaksi"

Ahdistuneet ihmiset myös kaipaavat yön pimeinä tunteina keskustelukumppania. Heidän hätäpuhelunsa eivät Grönholmin mielestä kuulu ilkivaltaan, mutta eivät myöskään hätäkeskuksen hoidettavaksi. Heidät ohjataan auttaviin puhelimiin.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskukseen päivittäin soitetusta 500--1 000 hätäpuhelusta yli puolet on uusavuttomilta, jotka eivät osaa itse päättää: "Orava jää auton alle tai passi menee vanhaksi, soitetaan hätänumeroon. Eivätkä kyseessä ole pilasoitot. Tähän liittyy nykyajan uusavuttomuus, että ei osata itse tehdä ratkaisuja", sanoo toimiala-asiantuntija Anne Kovalainen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskuksesta.

Taskusoitot tarkistetaan aina

"Taskusoitot ovat vahingossa taskussa näppäytyneitä puheluja: kuuluu vaatteiden kahinaa ja kengän kopinaa, mutta tällaisetkin on varmistettava. Ajoittain meille tulee venäläisten soittoja. He ilmeisesti kokeilevat puhelimen toimivuutta", sanoo johtaja Olavi Lampinen Lapin hätäkeskuksesta.

Venäläisten turistien soittoja tulee Lampisen mielestä etenkin joulu-tammikuussa kiusaksi asti. Hätäpuheluja Lapin hätäkeskukseen tulee päivittäin lähes 500. Suurin osa näistä on Lampisen mielestä aiheellisia. Hätäkeskukseen tulevista puheluista lähes puolet hoituu neuvomalla.

"Paljon on sellaisia, että voidaan neuvoa asiakasta ottamaan virka-aikana yhteyttä virkamieheen. Joku sanoo, että viime viikolla kävi varkaita ja haluaisi, että poliisit tulevat paikalle. Heitä neuvotaan ottamaan yhteyttä poliisiin virka-aikana", Lampinen sanoo.

Ilmoita asiavirheestä