Sähkönsiirtoyhtiö Caruna ilmoitti viime vuoden alussa siirtohintojen jyrkästä kertakorotuksesta. Noin 600 000 asiakkaan sähkölaskun siirto-osuus nousi yhtiön ilmoituksen mukaan keskimäärin 27 prosenttia, tosiasiassa kuitenkin 40 prosenttia.
Asiasta nousi meteli, joka pakotti yhtiötä siistimään korotuslukemaa alaspäin. Carunan kohdalla kiinnitettiin huomiota myös siitä, että yhtiö on pitkälle ulkomaisten pääomasijoittajien omistuksessa, eikä se ole maksanut isosta liikevoitosta paljonkaan veroja Suomeen.
Suomeen ei kannata rakentaa päällekkäisiä sähkönsiirtoverkkoja. Asiakkaiden kannalta tilanne on kuitenkin markkinatalouden painajainen. Siirto on otettava siltä yhtiöltä, joka palvelua alueella tarjoaa. Hintaa ei voi tinkiä. Sähköenergian voi sentään kilpailuttaa.
Carunan tapaus havahdutti hallituksen. Tämän heräämisen seurauksena torstaina julkistettiin lakiesitys, jolla siirtoyhtiöiden suuria kertakorotuksia pyritään rajoittamaan. Katto olisi 15 prosenttia vuodessa.
Esitys vaikuttaa ensisilmäyksellä toimivalta, mutta siihen sisältyy myös riskejä. 15 prosentin korotukset vuodessa ovat korkeat, vaikka hintojen nostoa perusteltaisiinkin niin sanotun säävarman verkon rakentamisella.
Parilla perättäisellä enimmäiskorotuksella on mahdollista toteuttaa jo huima hintatason nosto. Asiakkaalle on yksinkertaista lähettää kirje, jossa hinnantarkistusta perustellaan maakaapeloinnin ohella lain antamalla oikeudella. 15 prosentista tulee helposti normi.
Torstaina Energiateollisuudesta kuultiin tosin näkemys, jonka mukaan korotuskatolle ei ole enää tarvetta. Ilmeisesti porsaanreikää aletaan nyt tukkia sen jälkeen kun porsas on jo vaihtanut maisemaa.
Siirtohintojen kehitystä valvoo Suomessa Energiavirasto, jälkikäteen neljän vuoden jakson kerrallaan. Monien siirtoyhtiöiden hanakasta laskuttamisesta kertoo, että vuosilta 2012–2015 Energiavirasto velvoitti yhtiöitä palauttamaan asiakkaille yhteensä 170 miljoonaa euroa liikaa perittyä hintaa.
Pohjois-Pohjanmaallakin toimivan Elenia Oy:n virasto panee palauttamaan lähes 84 miljoonaa euroa neljän vuoden kuluessa. Elenia Oy:n emoyhtiö sijaitsee Luxemburgissa. Ulkomaisten sijoittajien kiinnostusta siirtoyhtiöihin ei kannata ihmetellä, sillä toimiala tarjoaa sijoitetulle pääomalle vakaata tuottoa.
Siirtoyhtiöiden monopoliasema ei myöskään kannusta niiden toimintojen ja rakentamisen kustannustehokkaaseen toteutukseen. Paine siihen ei ole erityinen, jos kustannukset voidaan muitta mutkitta siirtää asiakkaille.
Energiaviraston työlle hinnoittelun valvojana sopii toivottaa menestystä. Tehtävä on kuluttajien kannalta ensiarvoisen tärkeä. Valvonnalta pitää edellyttää tarkkuutta ja tiukkuutta.
Siirtohintojen kohtuuton nosto ei myöskään kannusta kuluttajia energiansäästöön. Into oman talon energiatehokkuuden kohentamiseen hiipuu nopeasti, jos niiden tointen jälkeen sähkölasku kuitenkin siirtohintojen takia vain kasvaa.