Veturimiesten liitto päätti pysäyttää liikenteen raiteilla, koska hallituksen suunnitelmat VR:n pilkkomisesta ja matkustajaliikenteen kilpailutuksen avaamisesta eivät miellytä sitä. Yksittäisen ammattiryhmän poliittinen mielenilmaus on varsin järeä ase tilanteessa, jossa hallitus vasta esittää suunnitelmia.
Lakosta tuskin heruu sympatiapisteitä junamatkustajilta, joille lähi- ja kaukoliikenteen pysäyttämisestä koituu runsaasti ylimääräistä vaivaa, vahinkoa ja kustannuksia.
Veturimiehet voivat selvitä työnseisauksestaan ilman seurauksia. Poliittinen lakko on työrauhavelvoitteenkin oloissa laillinen, jos se kohdistuu poliittiseen päättäjään. Veturimiehet ovat linjanneet lakkonsa poliittiseksi mielenilmaukseksi hallituksen liikenne- ja omistajaohjauspolitiikkaa vastaan.
Työoikeuden professori Seppo Koskinen väläytti Kalevan haastattelussa, että myös toisenlainen tulkinta on mahdollinen, eikä veturimiesten lakko olisi pelkästään poliittinen. Siinä tapauksessa työtuomioistuimen käsittelyssä voisi rapsahtaa hyvityssakko. Asia on kuitenkin monitulkintainen.
Päättäjiin kohdistuva poliittinen lakko on ay-liikkeelle jopa turhan helppo keino protestoida. Työrauhavelvoitteen aikana järjestetty poliittinen lakko ei sinällään ole laiton, jos kyse ei ole työehtosopimusrikkomuksesta.
Koko maan junaliikenteen pysäyttävä seisokki ja sen vaikutukset saavat joka tapauksessa runsaasti huomiota, mutta lopputulosta painostustoimi tuskin muuttaa. Poliittinen lakko ei liioin toimi parhaana neuvottelutarjouksena.
Tosiasia on, että juna kohti kilpailutuksen avaamista matkustajaliikenteessä on ollut liikkeellä jo pitkään. Tavaraliikenteessä kilpailu on ollut käytössä kymmenen vuotta, vaikka aito kilpailu on lähtenyt liikkeelle varsin nihkeästi.
Matkustajaliikennettä kiskoilla sen sijaan halutaan tietoisesti vauhdittaa. Henkilöliikenteen avaaminen sujuu todennäköisesti tavaraliikennettä rivakammin, sillä kilpailijat saavat suunnitelmien mukaan vuokrata tarvittavan kaluston perustettavalta kalustoyhtiöltä.
Vuokrausmallilla haetaan sitä, että alalle tulisi kilpailua. Poikkeuksellinen raideleveys on tähän saakka suojellut liikennemonopolia ja myös varsin suojattua veturimiesten ammattikuntaa.
Kun valtio vuokraa junakaluston, on odotettavissa, että raideliikenteen harjoittamisesta tulee houkuttelevaa. Juuri tähän kiteytyy veturimiesten vastustus: he vaativat, että kilpailijoiden pitäisi tulla raiteille omalla kalustolla. Kalustoa ei pidä tietenkään vuokrata pilkkahintaan.
Kaluston hankinta on ollut pullonkaula, johon kilpailun avaaminen on tähän asti kilpistynyt. Vuokrakaluston saatavuus poistaa tämän ongelman.
Kermankuorinta herättää luonnollisesti huolta. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan yrityksille asetetaan velvoitteita palvelutason varmistamiseksi. Sopimuksiin on tarkoitus niputtaa kannattamattomia reittejä. Siksi VR:llä on nykyisellään velvoiteliikennettä.