Pääkirjoitus

Turhaa kohua toi­mi­val­las­ta

Väittely siitä, voiko Suomi tukea suoraan kriisipankkeja kuumentaa hallituksen ja opposition sanasotaa eurokriisistä entisestään.

Väittely siitä, voiko Suomi tukea suoraan kriisipankkeja kuumentaa hallituksen ja opposition sanasotaa eurokriisistä entisestään.

Oppositio syyttää hallitusta takinkäännöstä ja pääministeri Jyrki Kataista (kok.) valtuuksiensa ylityksestä EU:n huippukokouksessa.

Oppositio vetoaa ministerien vanhoihin lausuntoihin, joissa suora pankkituki tyrmättiin ja pidettiin kiinni siitä, että tuki pitää antaa valtioiden kautta. Hallitus perustelee kannanmuutostaan sillä, että huippukokous päätti euroalueen yhteisen pankkivalvontaelimen perustamisesta. Suora tuki kriisipankeille on mahdollista vasta sen jälkeen kun ja jos valvontaelin on perustettu ja toiminnassa.

Elimen perustaminen saati pankkien pääomittaminen EU:n rahoitusmekanismista EVM:stä on siten vielä monen mutkan takana. Siihen asti käytetään väliaikaista rahoitusmekanismia ERVV:tä. Aivan kuten Kreikan tapauksessa, Suomi aikoo vaatia ERVV:n kautta annettavalle tuelle takuut. Linjaus on oikea.

Huippukokouksen tulokset tulkittiin turhan nopeasti Espanjan, Italian ja Ranskan voitoksi ja tiukan linjan talousmaiden Saksan, Suomen ja Hollannin selätykseksi. Yhteisen pankkivalvojan perustaminen oli kuitenkin huippukokouksen ylivoimaisesti tärkein päätös.

Sitä ajoivat nimenomaan tiukan talouskurin maat.

Talouskurimaiden täytyy pitää huolta, että pankkivalvonta saa kunnon valtuudet estää kriisimaissa nähty hulvaton luotonanto, pakottaa pankkien omistajia pääomittamaan niitä ja huolehtia mahdollisen tuen ohjaamisesta vain elinkelpoisille pankeille. Sekin pitää muistaa, että euroalueen rahapolitiikasta itsenäisesti päättävästä EKP:stä tulee pankkivalvontaelimen ankkuri.

Oma kysymyksensä on kiistely, ylittikö pääministeri Katainen valtuutensa. Kuten Helsingin Sanomien tällä viikolla haastattelemat perustuslakituntijat muistuttivat, eduskunnan suuri valiokunta antoi Kataiselle vain poliittisen evästyksen. Se on eri asia kuin toimivalta, jonka rikkomisesta voi joutua oikeudelliseen vastuuseen.

Pääministeri ja hallitus toimivat eduskunnan enemmistön luottamuksen varassa. Niin kauan kuin hallituksella on tuo luottamus, sen voidaan katsoa toimivan eduskunnan enemmistön tahdon mukaisesti. Niin myös Brysselin huippukokouksessa. Opposition tehtävä on toki haastaa hallitusta parlamentaarisin keinoin.

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen, entinen EU-suurlähettiläs, antoi perjantaina sivustatukea hallitukselle Ylen haastattelussa. Hän huomautti, että kaikkiin yksityiskohtiin ei voida ottaa etukäteen kantaa ja että EU-kokouksissa tulee eteen uusia tilanteita, joissa joutuu tekemään päätöksiä.

Oppositio saa tilaisuutensa uuteen rynnäkköön, kun eduskunta kokoontuu elokuussa keskustelemaan eurokriisistä. Puhemies Eero Heinäluoma (sd.) päätyi tähän ratkaisuun, vaikka esimerkiksi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) oli pitänyt kokoontumista aiemmin tarpeettomana. Puhemies teki valtioviisaan ratkaisun.