Suomen eläkejärjestelmässä on toteutettu vasta hiljattain huomattava muutos. Sen vaikutuksia on syytä seurata rauhallisesti. Eläköitymisikä on jo noussut, eikä nyt ole mitään tarpeita uusiin, nopeisiin avauksiin.
Työeläkemaksuille on asetettava katto tai on nostettava eläkeikää ja heikennettävä etuuksia, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan uusi toimitusjohtaja Sixten Korkman. Hän esitti huolensa työntekijöiden ja työnantajien yhdessä suorittamien eläkemaksujen kohtuuttoman nousun uhasta Veronmaksajain keskusliiton järjestämässä Vero 2006 -tapahtumassa keskiviikkona.
Suurten ikäluokkien eläkkeelle lähtö aiheuttaa Suomessa ennen kokemattoman piikin eläkemenoihin. Siihen on kuitenkin varauduttu. Jopa kansainvälistä huomiota herättänyt eläkejärjestelmän muutos tuli voimaan vuoden 2005 alusta. Eläkeikä on nyt joustava, ja 63 ikävuoden jälkeen ns. superkarttuma kasvattaa eläkettä aiempaa nopeammin. Uudistus on jo nostanut suomalaisten eläköitymisikää. Samaan suuntaan vaikutti se, että mahdollisuutta varhaiseläkkeelle siirtymiseen myöhennettiin.
Eläkekustannuksia alentaa ainakin jossakin määrin se, että erityisen vanhoiksi elävien eläkettä leikataan hieman elinaikakerrointa käyttäen.
Mahdollisuutta keventää työeläkemaksua on tietysti harkittava, jos Suomen kansainvälisessä ympäristössä tapahtuu muutoksia, joihin Suomenkin pitäisi yrittää sopeutua. Toistaiseksi mitään ratkaisevaa ei ole tapahtunut tai ole näköpiirissä. Suomen työeläkejärjestelmä on varmalla pohjalla, kuten Korkmankin myönsi. Pelätty eläkepommi ei tikitä.
Maksujen nousua voidaan hillitä sijoittamalla työeläkevaroja esimerkiksi osakkeisiin tai sijoitusrahastoihin - kunhan se tehdään onnistuneesti. Muutosta mietitään jo. Ilmarisen toimitusjohtajan Kari Puron vetämässä työryhmässä etsitään rahastoinnille uusia sääntöjä.
Useimmille sijoitusrahasto-osuuksia hankkineille viime vuosi oli suotuisa. Silti voimakkaat heilahtelut ovat värittäneet monien rahastojen taivalta. Vuosien varrella muutamat sijoitusrahastot ovat luisuneet jyrkkääkin alamäkeä. Eläkevaroja ei saa saattaa alttiiksi suurille riskeille. Olisi nurinkurista, jos sijoitustoiminta pienentäisi eläkkeitä.
Työntekijöiden oikeutta päättää itse maksamiensa eläkevarojen sijoittamisesta voi ehkä ajatella lisättävän hallitusti. Toinen mahdollisuus olisi kannustaa ihmisiä veroetujen avulla säästämään vapaaehtoisesti eläkepäiviensä turvaksi. He voisivat tehdä sijoituksia osakkeisiin, sijoitusrahastoihin ja pitkäaikaistalletuksiin. Suomen Pankin johtaja Matti Louekoski ehdotti tällaista mahdollisuutta Siva-raportissaan. Korkman pahoitteli sitä, että raportti on haudattu hiljaisuuteen.
Yhteiskunta saisi antamansa verotuen takaisin verottaessaan sijoituksien tuottoja eläkeaikana. Järjestelmä toimisi aivan samoin kuin vakuutusyhtiöiden myymissä vapaaehtoisissa eläkevakuutuksissa.
Eri uudistusmahdollisuuksiin joudutaan ottamaan kantaa lähiaikoina, kun Puron ryhmän esitykset valmistuvat. Tässä vaiheessa on tärkeää seurata kehitystä ja arvioida, saavatko jo tehdyt ja mahdolliset tulevat uudistukset suomalaiset viihtymään töissään nykyistä pitempään. Kaikki tähänastiset muutokset ovat nostaneet keskimääräistä eläkkeellelähtöikää, ja on syytä olettaa, että kehitys jatkuu samansuuntaisena.
Jos niin käy, Suomen eläkejärjestelmän rahoituspohja vahvistuu ja työvoimapulan uhka pienenee. Sen takia ei ole mitään syytä ryhtyä hätäilemään Korkmanin tavoin.