Ympäristöministeriössä valmistellaan parhaillaan päästövaatimuksia puupolttoisille lämmityslaitteille. Määräykset astuvat voimaan ensi vuoden aikana.
Sen jälkeen ei puulla lämpiävien uusien omakotitalojen piipuista saa tupruta mustaa savua eikä saunanpesissä tai takoissa voi poltella vaikkapa vanhoja autonkumeja.
Kaikki maan uunit eivät mene uusiksi. Suunnitellut rajoitukset koskevat uusien rakennusten puulämmityslaitteita sekä korjausrakentamisessa uudistettavia tulisijoja.
Kesämökkejä tai savusaunoja rajoitukset eivät koske. Ulkopuolelle ovat jäämässä myös itse muuratut takat.
"Niitä ei voi kuitenkaan jatkossa enää käyttää varsinaisena lämmityslähteenä, vaan vaikkapa satunnaisesti makkaranpaistoon", selventää yli-insinööri Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä.
Päästörajoituksiin tulee myös porrastus. Ehdot ovat tiukemmat, kun puuta poltetaan päälämmitysjärjestelmässä. Tuki- ja viihtyisyyskäytössä, siis esimerkiksi saunankiukaissa ja -padoissa sekä takoissa, rajat ovat lievemmät.
Ensimmäistä kertaa käyttöön otettavat rajoitukset tulevat osaksi rakentamismääräyksiä. Valvonta hoidetaan normaalin rakennustarkastuksen puitteissa eli käytännössä kuntien rakennustarkastajien valvovien silmien kautta.
Syynä päästövaatimuksien käyttöön ovat Kalliomäen mukaan ennen muuta tehdyt selvitykset pienhiukkaspäästöjen terveysriskeistä.
"Tavoitteena on puhtaampi ilma. Samalla opetetaan kansalaisia polttamaan puuta turvallisesti ja terveellisesti", Pekka Kalliomäki toteaa.
Tulisijoja yli
kaksi miljoonaa
Suomessa on yli kaksi miljoonaa tulisijaa tai lämmityskattilaa.
Lisäksi puukiukaita tai -patoja on yhteensä noin 1,5 miljoonaa. Puulla lämpiäviä kotitalouksia arvioidaan olevan noin 200 000.
Suurin osa tulisijoista on tekniikaltaan vanhanaikaisia eivätkä ne täytä ministeriön kaavailemia päästövaatimuksia.
Savupäästöjen ohella ministeriö aikoo puuttua uusien tulisijojen hyötysuhteeseen. Tavoitteena on, että mahdollisimman pienellä puumäärällä saataisiin tuotettua energiatehokkaasti lämpöä.
Pekka Kalliomäen mukaan tulossa oleva muutos on jo saavuttanut yhden tavoitteen. Valmistajat ovat kehitelleet uusia tekniikoita.
Näin on tehnyt myös maailman suurin tulisijojen valmistaja Tulikivi Oyj, joka on käynnistänyt oman kunnianhimoisen Puhtaampien tulisijojen Suomi
-ohjelman.
Sen tarkoituksena on vähentää pienpoltosta aiheutuvia pienhiukkasongelmia ja päästöjä noin kolmanneksella vuoteen 2020 mennessä.
"Tämä edellyttää noin 840 000 tulisijan korjaamista tai uuden rakentamista seuraavan 12 vuoden aikana", kertoo toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen.
Hänen mukaansa tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä uusitaan noin kolmannes nykyisistä tupruttavista tulipesistä.
Vuosittain Suomessa rakennetaan yli 70 000 tulisijaa. Niistä reilut puolet eli noin 38 000 asennetaan korjausrakennuskohteisiin.
Vauhkosen mukaan tarvitaan julkisen tahon porkkanoita, joilla edistetään vanhojen tulisijojen korjaamista.
Hänen mukaansa uunien uusimiskustannuksista tulisi saada kymmenen prosentin investointiavustus.
Ministeriöstä ei porkkanoita lupailla. Vauhkonen uskoo, että Suomesta voidaan tehdä maailmassa edelläkävijä ja mallimaa vähäpäästöisen puunpolton osaajana.
"Ohjelma voi myös poikia vihreää vientikelpoista teknologiaa maailmalle", Vauhkonen toteaa ja viittaa yhtiön uuteen pyörrepesään, jolla on saatu merkittäviä päästöparannuksia.