Taivalkoski: Tai­val­kos­ken eronnut kun­nan­joh­ta­ja tie­dot­tees­saan Kun­ta­leh­des­sä: "Minuun is­tu­tet­tiin pelon siemen"

Uimavedet: Katso Kalevan ui­ma­ran­ta­ko­nees­ta, kuinka puhdas vesi lä­hi­ran­nal­la­si on

Mainos: Kaleva Digin ke­sä­tar­jous: 17,90 € 3kk, vain tänään.

Tup­pu­rai­sen apuraha kä­rä­jä­las­kuun

Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.) ja Oulun kaupunginvaltuuston entinen puheenjohtaja Leena Piikivi (sd.) olivat peräti muistamattomia Riihi-säätiön vuonna 1999 ja 2001 maksamista apurahoista ja niiden taustoista.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.).
Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.).

Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.) ja Oulun kaupunginvaltuuston entinen puheenjohtaja Leena Piikivi (sd.) olivat peräti muistamattomia Riihi-säätiön vuonna 1999 ja 2001 maksamista apurahoista ja niiden taustoista.

Esitutkinnassa neljä vuotta sitten heidän muistinsa pelasi huomattavasti paremmin. Tuolloin heitä kuultiin rikoksesta epäiltyinä.

Epäillyt rikokset ehtivät kuitenkin vanhentua, ja syyttäjä teki molempien osalta syyttämättäjättämispäätökset. Maanantaina heitä kuultiin syyttäjän nimeäminä todistajina.



Piikiven pojille
stipendit


Piikivi joutui lopulta kertomaan oikeudelle, että EU-vaalien alla vuonna 1999 hän kääntyi Riihi-säätiön tuolloisen puheenjohtajan Toivo J. Kannisen puoleen ja pyysi tältä tukea vaalityönsä rahoittamiseen.

Kanninen ehdotti Piikivelle, että tämän kaksi opiskelijapoikaa hakisivat säätiöltä apurahaa. Näin myös tehtiin, ja pojat saivat kumpikin runsaan 1 500 euron "stipendit". Ne siirrettiin suoraan äidin tilille vaali-ilmoitusten maksuun.

Piikivi perusteli muistamattomuuttaan oikeudessa sillä, että " asia ei ollut minulle niin tärkeä että se olisi jäänyt mieleen". Hän sanoi maksaneensa yleensä aina itse vaalilaskunsa.

"Voi olla että muistin esitutkinnassa enemmän yksityiskohtia kuin nyt", Piikivi sanoi.

Hän perusteli poikiensa apurahojen käyttämistä vaalityönsä rahoittamiseen "perheen sisäisenä rahan käyttönä".

"Pojat ovat saaneet rahansa takaisin jokaista senttiä myöten", Piikivi sanoi. Hän antoi ymmärtää vanhempien maksaneen poikiensa opintomenot.

Syyttäjän mielestä "apurahat" eivät olleet Riihi-säätiön sääntöjen mukaisia.

Nyt vireillä olevassa oikeudenkäynnissä Toivo J. Kannista syytetään luottamusaseman väärinkäytöstä säätiön apurahojen jaossa.

Tytti Tuppuraisen vuonna 2001 saama runsaan 3 000 euron "opintostipendi" meni syyttäjän käsityksen mukaan oikeudenkäyntikulujen maksuun. Tuppurainen teki aikanaan kunnallisvalituksen Oulun hallinto-oikeudelle Riihi-säätiön intressipiiriin kuuluneista Takalyötyn maakaupoista; säätiö havitteli itselleen samoja Takalyötyn maita. Paikalla sijaitsee nykyinen Caritas-kylä.

Tuppurainen käytti oikeudellisena avustajanaan oululaista Haaksiluoto-Vesalan asianajotoimistoa. Toimiston yksi omistaja Lauri Vesala on ollut oikeudellisena asiantuntijana Riihi-säätiössä ja sen omistamissa kiinteistöyhtiöissä sekä Kannisen yksin omistamassa Livoli Oy:ssä.

Tuppurainen hävisi juttunsa ja joutui maksamaan viulut. Ne kuitattiin Riihi-säätiön apurahalla. Hän valitti hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja hävisi sielläkin.

"Olin vähävaraisena opiskelijana huojentunut kun minun ei tarvinnut maksaa tästä prosessista aiheutuneita kuluja. Asianajotoimisto karhusi niitä pari vuotta myöhemmin, mutta keskustelujen jälkeen minun ei tarvinnut maksaa laskua", Tuppurainen totesi.

Hän sanoi olleensa hankkeessa primus-motor.

Vuoden 1999 "vaaliapurahan" Tuppuraiselle junailivat säätiön tuolloinen hallituksen jäsen, tohtori Vesa Kautto ja säätiön hallituksen puheenjohtaja Toivo J. Kanninen. Kautto oli Tuppuraisen vaalityöryhmän puheenjohtaja ja Kannisen sen jäsen.

Oikeudessa todistajana kuultu Kautto myönsi olleensa yhtenä tekijänä tämän apurahan junailussa.

Kautto sai itsekin useita erillisiä apurahoja säätiöltä olleessaan sen hallituksen jäsen