Keskiviikkona illalla saatiin syntymään työehtosopimus talonrakennusalalle. Näin päästiin ratkaisuun suurimmalla keskitetyn tulosopimuksen ulkopuolelle jääneellä alalla. Rakennusliitto jäi tuposta pois, koska halusi korjata sopimuksensa puutteita. Ratkaisuun päästiin ilman lakonuhkia. Kompromisseja tehtiin, tupon palkkataso ylittyy hieman pidemmän sopimuskauden myötä, ja ulkomaista työvoimaa ja urakkatyötä koskeviin asioihin voidaan palata jo aiemmin.
Rakennusala on varsin tyypillinen esimerkki siitä, missä hengessä neuvottelut ovat tänä keväänä sujuneet. Työtaistelutunnelmia on kohoteltu, mutta sopimuksiin on päästy neuvottelupöydissä. Näin kävi esimerkiksi sanomalehtitoimittajien kohdalla, ja Alkon myyjien lakko jäi parituntiseksi.
Akavalaisten ylempien toimihenkilöiden YTN:n sopimuksen myötä taas otettiin pitkä askel siihen suuntaan, että suomalaisen teknologiateollisuuden insinöörikunnan työolot yhtenäistyvät. Ennen kaikkea kyse oli ylitöiden ja muiden poikkeavien työaikojen korvaamisesta.
Positiiviset esimerkit eivät silti vielä tarkoita, että loppukin sujuisi samaan malliin. Jäljellä on kolme tärkeää alaa, joiden neuvottelut ovat pahasti jumissa.
Lentoemäntien ja stuerttien lakkoa on jo kertaalleen siirretty. Nyt se on uhkaamassa pääsiäislauantaina, ja toteutuessaan se lamauttaisi koko Suomen lentoliikenteen pahasti. Alueellisesti kärsisi erityisesti Pohjois-Suomi, joka joutuisi käytännössä lentomottiin tärkeän matkailusesongin aikana.
Neuvottelujen henkeä on tarpeettomasti koetellut lentoyhtiö Finnair, jonka toiminnan työntekijät ovat tulkinneet rikkureiden värväämiseksi. Selkeä yleinen etu on, että osapuolet löytävät yhteisymmärryksen ja että lennot jatkuvat. Siihen on vielä hyvin mahdollisuuksia.
Muita lakonuhkia ei nyt ole. Kuitenkin satamien ahtaajien työehtosopimus on yhä auki, mikä tarkoittaa mahdollista riskiä vientiteollisuuden kuljetuksille.
Lentoliikenteessä ja satamissa kyse on yhteiskunnan avainaloista, joiden työntekijämäärä on kuitenkin varsin pieni. Kun rakennusala pääsi sopuun, ainoana suurena liittona asiat ovat auki yli 27 000 työntekijän paperiliitossa.
Paperiteollisuudessa ei puhuta niinkään rahasta, vaan työehdoista, ja osapuolten näkemykset ovat olleet kaukana toisistaan. Neuvotteluissa taitetaan peistä periaatteista, eikä etenemisestä ole kerrottu. On ilmeistä, että paperin epävarma tilanne jatkuu vielä pitkälle loppukevääseen.
paakirjoitus@kaleva.fi